sekaantuminen
Finnish
Etymology
sekaantua + -minen
Pronunciation
- IPA(key): /ˈsekɑːntuminen/, [ˈs̠e̞kɑːn̪t̪uˌmine̞n]
- Rhymes: -inen
- Syllabification: se‧kaan‧tu‧mi‧nen
Noun
sekaantuminen
- getting mixed up
- getting involved
Declension
| Inflection of sekaantuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | sekaantuminen | sekaantumiset | |
| genitive | sekaantumisen | sekaantumisten sekaantumisien | |
| partitive | sekaantumista | sekaantumisia | |
| illative | sekaantumiseen | sekaantumisiin | |
| singular | plural | ||
| nominative | sekaantuminen | sekaantumiset | |
| accusative | nom. | sekaantuminen | sekaantumiset |
| gen. | sekaantumisen | ||
| genitive | sekaantumisen | sekaantumisten sekaantumisien | |
| partitive | sekaantumista | sekaantumisia | |
| inessive | sekaantumisessa | sekaantumisissa | |
| elative | sekaantumisesta | sekaantumisista | |
| illative | sekaantumiseen | sekaantumisiin | |
| adessive | sekaantumisella | sekaantumisilla | |
| ablative | sekaantumiselta | sekaantumisilta | |
| allative | sekaantumiselle | sekaantumisille | |
| essive | sekaantumisena | sekaantumisina | |
| translative | sekaantumiseksi | sekaantumisiksi | |
| instructive | — | sekaantumisin | |
| abessive | sekaantumisetta | sekaantumisitta | |
| comitative | — | sekaantumisineen | |
| Possessive forms of sekaantuminen (type nainen) | ||
|---|---|---|
| possessor | singular | plural |
| 1st person | sekaantumiseni | sekaantumisemme |
| 2nd person | sekaantumisesi | sekaantumisenne |
| 3rd person | sekaantumisensa | |
Verb
sekaantuminen
- nominative of fourth infinitive of sekaantua