arvuuttaa
Finnish
Etymology
arvata (“to guess”) + -uuttaa (causative aspect)
Pronunciation
- IPA(key): /ˈɑrʋuːtːɑːˣ/, [ˈɑrʋuːt̪ːɑː(ʔ)]
- Rhymes: -ɑrʋuːtːɑː
- Syllabification(key): ar‧vuut‧taa
Verb
arvuuttaa
- to quiz (to make somebody guess, to ask questions to which another person has to guess the right answer, as in a guessing game)
Conjugation
| Inflection of arvuuttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation) | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| indicative mood | ||||||
| present tense | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | arvuutan | en arvuuta | 1st sing. | olen arvuuttanut | en ole arvuuttanut | |
| 2nd sing. | arvuutat | et arvuuta | 2nd sing. | olet arvuuttanut | et ole arvuuttanut | |
| 3rd sing. | arvuuttaa | ei arvuuta | 3rd sing. | on arvuuttanut | ei ole arvuuttanut | |
| 1st plur. | arvuutamme | emme arvuuta | 1st plur. | olemme arvuuttaneet | emme ole arvuuttaneet | |
| 2nd plur. | arvuutatte | ette arvuuta | 2nd plur. | olette arvuuttaneet | ette ole arvuuttaneet | |
| 3rd plur. | arvuuttavat | eivät arvuuta | 3rd plur. | ovat arvuuttaneet | eivät ole arvuuttaneet | |
| passive | arvuutetaan | ei arvuuteta | passive | on arvuutettu | ei ole arvuutettu | |
| past tense | pluperfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | arvuutin | en arvuuttanut | 1st sing. | olin arvuuttanut | en ollut arvuuttanut | |
| 2nd sing. | arvuutit | et arvuuttanut | 2nd sing. | olit arvuuttanut | et ollut arvuuttanut | |
| 3rd sing. | arvuutti | ei arvuuttanut | 3rd sing. | oli arvuuttanut | ei ollut arvuuttanut | |
| 1st plur. | arvuutimme | emme arvuuttaneet | 1st plur. | olimme arvuuttaneet | emme olleet arvuuttaneet | |
| 2nd plur. | arvuutitte | ette arvuuttaneet | 2nd plur. | olitte arvuuttaneet | ette olleet arvuuttaneet | |
| 3rd plur. | arvuuttivat | eivät arvuuttaneet | 3rd plur. | olivat arvuuttaneet | eivät olleet arvuuttaneet | |
| passive | arvuutettiin | ei arvuutettu | passive | oli arvuutettu | ei ollut arvuutettu | |
| conditional mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | arvuuttaisin | en arvuuttaisi | 1st sing. | olisin arvuuttanut | en olisi arvuuttanut | |
| 2nd sing. | arvuuttaisit | et arvuuttaisi | 2nd sing. | olisit arvuuttanut | et olisi arvuuttanut | |
| 3rd sing. | arvuuttaisi | ei arvuuttaisi | 3rd sing. | olisi arvuuttanut | ei olisi arvuuttanut | |
| 1st plur. | arvuuttaisimme | emme arvuuttaisi | 1st plur. | olisimme arvuuttaneet | emme olisi arvuuttaneet | |
| 2nd plur. | arvuuttaisitte | ette arvuuttaisi | 2nd plur. | olisitte arvuuttaneet | ette olisi arvuuttaneet | |
| 3rd plur. | arvuuttaisivat | eivät arvuuttaisi | 3rd plur. | olisivat arvuuttaneet | eivät olisi arvuuttaneet | |
| passive | arvuutettaisiin | ei arvuutettaisi | passive | olisi arvuutettu | ei olisi arvuutettu | |
| imperative mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | — | — | 1st sing. | — | — | |
| 2nd sing. | arvuuta | älä arvuuta | 2nd sing. | ole arvuuttanut | älä ole arvuuttanut | |
| 3rd sing. | arvuuttakoon | älköön arvuuttako | 3rd sing. | olkoon arvuuttanut | älköön olko arvuuttanut | |
| 1st plur. | arvuuttakaamme | älkäämme arvuuttako | 1st plur. | olkaamme arvuuttaneet | älkäämme olko arvuuttaneet | |
| 2nd plur. | arvuuttakaa | älkää arvuuttako | 2nd plur. | olkaa arvuuttaneet | älkää olko arvuuttaneet | |
| 3rd plur. | arvuuttakoot | älkööt arvuuttako | 3rd plur. | olkoot arvuuttaneet | älkööt olko arvuuttaneet | |
| passive | arvuutettakoon | älköön arvuutettako | passive | olkoon arvuutettu | älköön olko arvuutettu | |
| potential mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | arvuuttanen | en arvuuttane | 1st sing. | lienen arvuuttanut | en liene arvuuttanut | |
| 2nd sing. | arvuuttanet | et arvuuttane | 2nd sing. | lienet arvuuttanut | et liene arvuuttanut | |
| 3rd sing. | arvuuttanee | ei arvuuttane | 3rd sing. | lienee arvuuttanut | ei liene arvuuttanut | |
| 1st plur. | arvuuttanemme | emme arvuuttane | 1st plur. | lienemme arvuuttaneet | emme liene arvuuttaneet | |
| 2nd plur. | arvuuttanette | ette arvuuttane | 2nd plur. | lienette arvuuttaneet | ette liene arvuuttaneet | |
| 3rd plur. | arvuuttanevat | eivät arvuuttane | 3rd plur. | lienevät arvuuttaneet | eivät liene arvuuttaneet | |
| passive | arvuutettaneen | ei arvuutettane | passive | lienee arvuutettu | ei liene arvuutettu | |
| Nominal forms | ||||||
| infinitives | participles | |||||
| active | passive | active | passive | |||
| 1st | arvuuttaa | present | arvuuttava | arvuutettava | ||
| long 1st2 | arvuuttaakseen | past | arvuuttanut | arvuutettu | ||
| 2nd | inessive1 | arvuuttaessa | arvuutettaessa | agent1, 3 | arvuuttama | |
| instructive | arvuuttaen | — | negative | arvuuttamaton | ||
| 3rd | inessive | arvuuttamassa | — | 1) Usually with a possessive suffix. 2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. | ||
| elative | arvuuttamasta | — | ||||
| illative | arvuuttamaan | — | ||||
| adessive | arvuuttamalla | — | ||||
| abessive | arvuuttamatta | — | ||||
| instructive | arvuuttaman | arvuutettaman | ||||
| 4th | nominative | arvuuttaminen | ||||
| partitive | arvuuttamista | |||||
| 5th2 | arvuuttamaisillaan | |||||
Anagrams
- avaruutta