rättipää

rättipää

Finnish

Etymology

rätti (“rag”) +‎ pää (“head”)

Pronunciation

• Hyphenation: rät‧ti‧pää
• IPA^(key): /ˈrætːiˌpæː/

Noun

rättipää

1. (offensive) raghead

Declension

Inflection of rättipää (Kotus type 18/maa, no gradation)
nominative		rättipää	rättipäät
genitive		rättipään	rättipäiden rättipäitten
partitive		rättipäätä	rättipäitä
illative		rättipäähän	rättipäihin
		singular	plural
nominative		rättipää	rättipäät
accusative	nom.	rättipää	rättipäät
	gen.	rättipään
genitive		rättipään	rättipäiden rättipäitten
partitive		rättipäätä	rättipäitä
inessive		rättipäässä	rättipäissä
elative		rättipäästä	rättipäistä
illative		rättipäähän	rättipäihin
adessive		rättipäällä	rättipäillä
ablative		rättipäältä	rättipäiltä
allative		rättipäälle	rättipäille
essive		rättipäänä	rättipäinä
translative		rättipääksi	rättipäiksi
instructive		—	rättipäin
abessive		rättipäättä	rättipäittä
comitative		—	rättipäineen

Anagrams

• päättäri