ruttiissa

Ingrian

Etymology

From ruttaa (“to hurry”) +‎ -issa.

Pronunciation

(Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈrutːiːsːɑ/, [ˈrutʲːis̠ː]

(Soikkola) IPA^(key): /ˈrutːiːsːɑ/, [ˈrutːiːʃːɑ]

Rhymes: -utːiːsːɑ

Hyphenation: rut‧tiis‧sa

Verb

ruttiissa

(intransitive) to hurry up
- 1936, N. A. Iljin and V. I. Junus, Bukvari iƶoroin șkouluja vart, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 58:
  Kirjat, sumat parttaa pannoot, ulitsalle ruttiijaat.
  Books, bags they put on school desks, they hurry up outside.

Conjugation

Conjugation of ruttiissa (type 17/laskiissa, no gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	ruttiin	en ruttii	1st singular	oon ruttiist, oon ruttiissut	en oo ruttiist, en oo ruttiissut
2nd singular	ruttiit	et ruttii	2nd singular	oot ruttiist, oot ruttiissut	et oo ruttiist, et oo ruttiissut
3rd singular	ruttijaa	ei ruttii	3rd singular	ono ruttiist, ono ruttiissut	ei oo ruttiist, ei oo ruttiissut
1st plural	ruttiimma	emmä ruttii	1st plural	oomma ruttiisseet	emmä oo ruttiisseet
2nd plural	ruttiitta	että ruttii	2nd plural	ootta ruttiisseet	että oo ruttiisseet
3rd plural	ruttijaat¹⁾, ruttiivat²⁾, ruttiissaa	evät ruttii	3rd plural	ovat ruttiisseet	evät oo ruttiisseet
impersonal	ruttiissaa	ei ruttiissa	impersonal	ono ruttiistu	ei oo ruttiistu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	ruttiisin	en ruttiist, en ruttiissut	1st singular	olin ruttiist, olin ruttiissut	en olt ruttiist, en olt ruttiissut
2nd singular	ruttiisit, ruttiist¹⁾	et ruttiist, et ruttiissut	2nd singular	olit ruttiist, olit ruttiissut	et olt ruttiist, et olt ruttiissut
3rd singular	ruttiis	ei ruttiist, ei ruttiissut	3rd singular	oli ruttiist, oli ruttiissut	ei olt ruttiist, ei olt ruttiissut
1st plural	ruttiisimma	emmä ruttiisseet	1st plural	olimma ruttiisseet	emmä olleet ruttiisseet
2nd plural	ruttiisitta	että ruttiisseet	2nd plural	olitta ruttiisseet	että olleet ruttiisseet
3rd plural	ruttiisiit¹⁾, ruttiisivat²⁾, ruttiistii	evät ruttiisseet	3rd plural	olivat ruttiisseet	evät olleet ruttiisseet
impersonal	ruttiistii	ei ruttiistu	impersonal	oli ruttiistu	ei olt ruttiistu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	ruttijaisin	en ruttijais	1st singular	olisin ruttiist, olisin ruttiissut	en olis ruttiist, en olis ruttiissut
2nd singular	ruttijaisit, ruttijaist¹⁾	et ruttijais	2nd singular	olisit ruttiist, olisit ruttiissut	et olis ruttiist, et olis ruttiissut
3rd singular	ruttijais	ei ruttijais	3rd singular	olis ruttiist, olis ruttiissut	ei olis ruttiist, ei olis ruttiissut
1st plural	ruttijaisimma	emmä ruttijais	1st plural	olisimma ruttiisseet	emmä olis ruttiisseet
2nd plural	ruttijaisitta	että ruttijais	2nd plural	olisitta ruttiisseet	että olis ruttiisseet
3rd plural	ruttijaisiit¹⁾, ruttijaisivat²⁾, ruttiistais	evät ruttijais	3rd plural	olisivat ruttiisseet	evät olis ruttiisseet
impersonal	ruttiistais	ei ruttiistais	impersonal	olis ruttiistu	ei olis ruttiistu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	ruttii	elä ruttii	2nd singular	oo ruttiist, oo ruttiissut	elä oo ruttiist, elä oo ruttiissut
3rd singular	ruttiiskoo	elköö ruttiisko	3rd singular	olkoo ruttiist, olkoo ruttiissut	elköö olko ruttiist, elköö olko ruttiissut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	ruttiiskaa	elkää ruttiisko	2nd plural	olkaa ruttiisseet	elkää olko ruttiisseet
3rd plural	ruttiiskoot	elkööt ruttiisko	3rd plural	olkoot ruttiisseet	elkööt olko ruttiisseet
impersonal	ruttiistakkoo	elköö ruttiistako	impersonal	olkoo ruttiistu	elköö olko ruttiistu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	ruttiissen	en ruttiisse
2nd singular	ruttiisset	et ruttiisse
3rd singular	ruttiissoo	ei ruttiisse
1st plural	ruttiissemma	emmä ruttiisse
2nd plural	ruttiissetta	että ruttiisse
3rd plural	ruttiissoot	evät ruttiisse
impersonal	ruttiistannoo	ei ruttiistane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		ruttiissa	present	ruttiiva	ruttiistava
2nd	inessive	ruttiissees	past	ruttiist, ruttiissut	ruttiistu
2nd	instructive	ruttiissen	¹⁾ Chiefly in the Soikkola dialect. ²⁾ Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. ^) For the imperative, the 2nd plural (ruttiiskaa) may be used for the 3rd person as well. ^) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) to the indicative, or -kse* to the potential. ^**) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse*, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	ruttiimaa
	inessive	ruttiimaas
	elative	ruttiimast
	abessive	ruttiimata
4th	nominative	ruttiimiin
	partitive	ruttiimista, ruttiimist

References

Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 493