rintaelin
Finnish
Etymology
rinta + elin
Noun
rintaelin
- (anatomy) thoracic organ
Declension
| Inflection of rintaelin (Kotus type 33/kytkin, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | rintaelin | rintaelimet | |
| genitive | rintaelimen | rintaelimien rintaelinten | |
| partitive | rintaelintä | rintaelimiä | |
| illative | rintaelimeen | rintaelimiin | |
| singular | plural | ||
| nominative | rintaelin | rintaelimet | |
| accusative | nom. | rintaelin | rintaelimet |
| gen. | rintaelimen | ||
| genitive | rintaelimen | rintaelimien rintaelinten | |
| partitive | rintaelintä | rintaelimiä | |
| inessive | rintaelimessä | rintaelimissä | |
| elative | rintaelimestä | rintaelimistä | |
| illative | rintaelimeen | rintaelimiin | |
| adessive | rintaelimellä | rintaelimillä | |
| ablative | rintaelimeltä | rintaelimiltä | |
| allative | rintaelimelle | rintaelimille | |
| essive | rintaelimenä | rintaeliminä | |
| translative | rintaelimeksi | rintaelimiksi | |
| instructive | — | rintaelimin | |
| abessive | rintaelimettä | rintaelimittä | |
| comitative | — | rintaelimineen | |
Compounds
- rintaelinkirurgia