retkeillä
Finnish
Etymology
From retki + -illa.
Verb
retkeillä
- (intransitive) to hike
Conjugation
| Inflection of retkeillä (Kotus type 67/tulla, no gradation) | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| indicative mood | ||||||
| present tense | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | retkeilen | en retkeile | 1st sing. | olen retkeillyt | en ole retkeillyt | |
| 2nd sing. | retkeilet | et retkeile | 2nd sing. | olet retkeillyt | et ole retkeillyt | |
| 3rd sing. | retkeilee | ei retkeile | 3rd sing. | on retkeillyt | ei ole retkeillyt | |
| 1st plur. | retkeilemme | emme retkeile | 1st plur. | olemme retkeilleet | emme ole retkeilleet | |
| 2nd plur. | retkeilette | ette retkeile | 2nd plur. | olette retkeilleet | ette ole retkeilleet | |
| 3rd plur. | retkeilevät | eivät retkeile | 3rd plur. | ovat retkeilleet | eivät ole retkeilleet | |
| passive | retkeillään | ei retkeillä | passive | on retkeilty | ei ole retkeilty | |
| past tense | pluperfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | retkeilin | en retkeillyt | 1st sing. | olin retkeillyt | en ollut retkeillyt | |
| 2nd sing. | retkeilit | et retkeillyt | 2nd sing. | olit retkeillyt | et ollut retkeillyt | |
| 3rd sing. | retkeili | ei retkeillyt | 3rd sing. | oli retkeillyt | ei ollut retkeillyt | |
| 1st plur. | retkeilimme | emme retkeilleet | 1st plur. | olimme retkeilleet | emme olleet retkeilleet | |
| 2nd plur. | retkeilitte | ette retkeilleet | 2nd plur. | olitte retkeilleet | ette olleet retkeilleet | |
| 3rd plur. | retkeilivät | eivät retkeilleet | 3rd plur. | olivat retkeilleet | eivät olleet retkeilleet | |
| passive | retkeiltiin | ei retkeilty | passive | oli retkeilty | ei ollut retkeilty | |
| conditional mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | retkeilisin | en retkeilisi | 1st sing. | olisin retkeillyt | en olisi retkeillyt | |
| 2nd sing. | retkeilisit | et retkeilisi | 2nd sing. | olisit retkeillyt | et olisi retkeillyt | |
| 3rd sing. | retkeilisi | ei retkeilisi | 3rd sing. | olisi retkeillyt | ei olisi retkeillyt | |
| 1st plur. | retkeilisimme | emme retkeilisi | 1st plur. | olisimme retkeilleet | emme olisi retkeilleet | |
| 2nd plur. | retkeilisitte | ette retkeilisi | 2nd plur. | olisitte retkeilleet | ette olisi retkeilleet | |
| 3rd plur. | retkeilisivät | eivät retkeilisi | 3rd plur. | olisivat retkeilleet | eivät olisi retkeilleet | |
| passive | retkeiltäisiin | ei retkeiltäisi | passive | olisi retkeilty | ei olisi retkeilty | |
| imperative mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | — | — | 1st sing. | — | — | |
| 2nd sing. | retkeile | älä retkeile | 2nd sing. | ole retkeillyt | älä ole retkeillyt | |
| 3rd sing. | retkeilköön | älköön retkeilkö | 3rd sing. | olkoon retkeillyt | älköön olko retkeillyt | |
| 1st plur. | retkeilkäämme | älkäämme retkeilkö | 1st plur. | olkaamme retkeilleet | älkäämme olko retkeilleet | |
| 2nd plur. | retkeilkää | älkää retkeilkö | 2nd plur. | olkaa retkeilleet | älkää olko retkeilleet | |
| 3rd plur. | retkeilkööt | älkööt retkeilkö | 3rd plur. | olkoot retkeilleet | älkööt olko retkeilleet | |
| passive | retkeiltäköön | älköön retkeiltäkö | passive | olkoon retkeilty | älköön olko retkeilty | |
| potential mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | retkeillen | en retkeille | 1st sing. | lienen retkeillyt | en liene retkeillyt | |
| 2nd sing. | retkeillet | et retkeille | 2nd sing. | lienet retkeillyt | et liene retkeillyt | |
| 3rd sing. | retkeillee | ei retkeille | 3rd sing. | lienee retkeillyt | ei liene retkeillyt | |
| 1st plur. | retkeillemme | emme retkeille | 1st plur. | lienemme retkeilleet | emme liene retkeilleet | |
| 2nd plur. | retkeillette | ette retkeille | 2nd plur. | lienette retkeilleet | ette liene retkeilleet | |
| 3rd plur. | retkeillevät | eivät retkeille | 3rd plur. | lienevät retkeilleet | eivät liene retkeilleet | |
| passive | retkeiltäneen | ei retkeiltäne | passive | lienee retkeilty | ei liene retkeilty | |
| Nominal forms | ||||||
| infinitives | participles | |||||
| active | passive | active | passive | |||
| 1st | retkeillä | present | retkeilevä | retkeiltävä | ||
| long 1st2 | retkeilläkseen | past | retkeillyt | retkeilty | ||
| 2nd | inessive1 | retkeillessä | retkeiltäessä | agent1, 3 | retkeilemä | |
| instructive | retkeillen | — | negative | retkeilemätön | ||
| 3rd | inessive | retkeilemässä | — | 1) Usually with a possessive suffix. 2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. | ||
| elative | retkeilemästä | — | ||||
| illative | retkeilemään | — | ||||
| adessive | retkeilemällä | — | ||||
| abessive | retkeilemättä | — | ||||
| instructive | retkeilemän | retkeiltämän | ||||
| 4th | nominative | retkeileminen | ||||
| partitive | retkeilemistä | |||||
| 5th2 | retkeilemäisillään | |||||
Anagrams
- tärkeille