rahakortti
Finnish
Etymology
raha (“money”) + kortti (“card”)
Pronunciation
- IPA(key): /ˈrɑhɑˌkortːi/, [ˈrɑɦɑˌko̞rt̪ːi]
- Hyphenation: ra‧ha‧kort‧ti
Noun
rahakortti
- stored value card
Declension
| Inflection of rahakortti (Kotus type 5/risti, tt-t gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | rahakortti | rahakortit | |
| genitive | rahakortin | rahakorttien | |
| partitive | rahakorttia | rahakortteja | |
| illative | rahakorttiin | rahakortteihin | |
| singular | plural | ||
| nominative | rahakortti | rahakortit | |
| accusative | nom. | rahakortti | rahakortit |
| gen. | rahakortin | ||
| genitive | rahakortin | rahakorttien | |
| partitive | rahakorttia | rahakortteja | |
| inessive | rahakortissa | rahakorteissa | |
| elative | rahakortista | rahakorteista | |
| illative | rahakorttiin | rahakortteihin | |
| adessive | rahakortilla | rahakorteilla | |
| ablative | rahakortilta | rahakorteilta | |
| allative | rahakortille | rahakorteille | |
| essive | rahakorttina | rahakortteina | |
| translative | rahakortiksi | rahakorteiksi | |
| instructive | — | rahakortein | |
| abessive | rahakortitta | rahakorteitta | |
| comitative | — | rahakortteineen | |