puhuja
Finnish
Etymology
From the verb puhua (“to speak”) > puhu- + -ja.
Noun
puhuja
- orator, speaker (one who speaks)
Declension
| Inflection of puhuja (Kotus type 10/koira, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | puhuja | puhujat | |
| genitive | puhujan | puhujien | |
| partitive | puhujaa | puhujia | |
| illative | puhujaan | puhujiin | |
| singular | plural | ||
| nominative | puhuja | puhujat | |
| accusative | nom. | puhuja | puhujat |
| gen. | puhujan | ||
| genitive | puhujan | puhujien puhujainrare | |
| partitive | puhujaa | puhujia | |
| inessive | puhujassa | puhujissa | |
| elative | puhujasta | puhujista | |
| illative | puhujaan | puhujiin | |
| adessive | puhujalla | puhujilla | |
| ablative | puhujalta | puhujilta | |
| allative | puhujalle | puhujille | |
| essive | puhujana | puhujina | |
| translative | puhujaksi | puhujiksi | |
| instructive | — | puhujin | |
| abessive | puhujatta | puhujitta | |
| comitative | — | puhujineen | |
Compounds
- puhujakoroke
- puhujalava
- puhujapönttö