pittää

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *pitädäk. Cognates include Finnish pitää and Estonian pidada.

Pronunciation

(Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈpitæː/, [ˈpitːæ]

(Soikkola) IPA^(key): /ˈpitæː/, [ˈpitˑæː]

Rhymes: -itæː

Hyphenation: pit‧tää

Verb

pittää

(transitive) to keep
- 1936, N. A. Iljin and V. I. Junus, Bukvari iƶoroin șkouluja vart, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 32:
  Koika puhtanna ain piä.
  Always keep your bed tidy.
- 1936, D. I. Efimov, Lukukirja: Inkeroisia alkușkouluja vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 8:
  Luppaamma tetretit pittää puhtaan, kirjoja ei reppiä, oppitunnille ei mööhästyä.
  We promise to keep the notebooks tidy, not to tear books, not to be late for class.
Miun pere pittää lehmiä ja kannoja. ― My family keeps cows and chickens.
(transitive) to celebrate
Möö ain piämmä Joulua. ― We always celebrate Christmas.
(transitive) to wear
Anna miä sitä paljttoa piän! ― Let me wear this coat!
(auxiliary, verb in third person indicative) to have to
- 1936, N. A. Iljin and V. I. Junus, Bukvari iƶoroin șkouluja vart, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 60:
  Pittää paljo puita saavva.
  It's necessary to get a lot of trees.
- 1936, V. I. Junus, Iƶoran Keelen Grammatikka‎, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 136:
  Miä saoin, jot pittää jo lähtiä.
  I said that [we] need to go already.
- 1936, L. G. Terehova; V. G. Erdeli, Mihailov and P. I. Maksimov, transl., Geografia: oppikirja iƶoroin alkușkoulun kolmatta klaassaa vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 6:
  Sitä vart, jot hyväst saavva tolkku ympäröiväst paikast, pittää tuntaa löytää pooli ja matka, tuntaa katsoa paikan plaanua.
  For this, to understand the surrounding area well, one has to be able to find the direction and the distance, to be able to look at the map of the area.
Pittää miulle löytää miun veljä! ― I need to find my brother!
(auxiliary, verb in third person conditional) should
- 1936, L. G. Terehova; V. G. Erdeli, Mihailov and P. I. Maksimov, transl., Geografia: oppikirja iƶoroin alkușkoulun kolmatta klaassaa vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 5:
  Kiiree pitä[i]s olla laageri.
  The camp should be [there] soon.
- 1937, N. A. Iljin, Lukukirja: Inkeroisia alkușkouluja vart (kolmas osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 90:
  Koko päivät istui hää sarajaas ja lukkoo päiviä, kons pitäis tulemaa kirja, tali makajaa.
  The whole day through he sat in the barn and he either counts the days, when the letter should arrive, or he sleeps.
Hää pitäis vassata meitä. ― He should be meeting us.

Usage notes

In the sense "to have to", the experiencer of the verb (the one that has to do something) is set either in the allative or - more rarely - the genitive:
Pittää miulle / miun pessä miun käet. ― I have to wash my hands.
In the sense "should", the accompanied verb is usually set in the 1st infintive, but more rarely could also be set in the illative of the 3rd infinitive. The usage of the third infinitive in this function is proscribed.
Pitäis hää jo tulla / tulemaa. ― He should [have] come already.

Conjugation

Conjugation of pittää (type 2/kirjuttaa, t- gradation, gemination)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	piän	en piä	1st singular	oon pitänt, oon pitänyt	en oo pitänt, en oo pitänyt
2nd singular	piät	et piä	2nd singular	oot pitänt, oot pitänyt	et oo pitänt, et oo pitänyt
3rd singular	pittää	ei piä	3rd singular	ono pitänt, ono pitänyt	ei oo pitänt, ei oo pitänyt
1st plural	piämmä	emmä piä	1st plural	oomma pitänneet	emmä oo pitänneet
2nd plural	piättä	että piä	2nd plural	ootta pitänneet	että oo pitänneet
3rd plural	pittäät¹⁾, pitävät²⁾, pietää	evät piä	3rd plural	ovat pitänneet	evät oo pitänneet
impersonal	pietää	ei pietä	impersonal	ono pietty	ei oo pietty
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	piin	en pitänt, en pitänyt	1st singular	olin pitänt, olin pitänyt	en olt pitänt, en olt pitänyt
2nd singular	piit	et pitänt, et pitänyt	2nd singular	olit pitänt, olit pitänyt	et olt pitänt, et olt pitänyt
3rd singular	piti	ei pitänt, ei pitänyt	3rd singular	oli pitänt, oli pitänyt	ei olt pitänt, ei olt pitänyt
1st plural	piimmä	emmä pitänneet	1st plural	olimma pitänneet	emmä olleet pitänneet
2nd plural	piittä	että pitänneet	2nd plural	olitta pitänneet	että olleet pitänneet
3rd plural	pittiit¹⁾, pitivät²⁾, piettii	evät pitänneet	3rd plural	olivat pitänneet	evät olleet pitänneet
impersonal	piettii	ei pietty	impersonal	oli pietty	ei olt pietty
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	pitäisin	en pitäis	1st singular	olisin pitänt, olisin pitänyt	en olis pitänt, en olis pitänyt
2nd singular	pitäisit, pittäist¹⁾	et pitäis	2nd singular	olisit pitänt, olisit pitänyt	et olis pitänt, et olis pitänyt
3rd singular	pitäis	ei pitäis	3rd singular	olis pitänt, olis pitänyt	ei olis pitänt, ei olis pitänyt
1st plural	pitäisimmä	emmä pitäis	1st plural	olisimma pitänneet	emmä olis pitänneet
2nd plural	pitäisittä	että pitäis	2nd plural	olisitta pitänneet	että olis pitänneet
3rd plural	pitäisiit¹⁾, pitäisivät²⁾, piettäis	evät pitäis	3rd plural	olisivat pitänneet	evät olis pitänneet
impersonal	piettäis	ei piettäis	impersonal	olis pietty	ei olis pietty
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	piä	elä piä	2nd singular	oo pitänt, oo pitänyt	elä oo pitänt, elä oo pitänyt
3rd singular	pitäköö	elköö pitäkö	3rd singular	olkoo pitänt, olkoo pitänyt	elköö olko pitänt, elköö olko pitänyt
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	pitäkää	elkää pitäkö	2nd plural	olkaa pitänneet	elkää olko pitänneet
3rd plural	pitäkööt	elkööt pitäkö	3rd plural	olkoot pitänneet	elkööt olko pitänneet
impersonal	piettäkköö	elköö piettäkö	impersonal	olkoo pietty	elköö olko pietty
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	pitänen	en pitäne
2nd singular	pitänet	et pitäne
3rd singular	pitänöö	ei pitäne
1st plural	pitänemmä	emmä pitäne
2nd plural	pitänettä	että pitäne
3rd plural	pitänööt	evät pitäne
impersonal	piettännöö	ei piettäne
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		pittää	present	pitävä	piettävä
2nd	inessive	pitäjees	past	pitänt, pitänyt	pietty
2nd	instructive	pittäen	¹⁾ Chiefly in the Soikkola dialect. ²⁾ Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. ^) For the imperative, the 2nd plural (pitäkää) may be used for the 3rd person as well. ^) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) to the indicative, or -kse* to the potential. ^**) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse*, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	pitämää
	inessive	pitämääs
	elative	pitämäst
	abessive	pitämätä
4th	nominative	pitämiin
	partitive	pitämistä, pitämist

References

V. I. Junus (1936) Iƶoran Keelen Grammatikka‎, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 70
Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, pages 412, 413
Olga I. Konkova; Nikita A. Dyachkov (2014) Inkeroin Keel: Пособие по Ижорскому Языку‎, →ISBN, page 68