pikkarain
Ingrian
Etymology
From Proto-Finnic [Term?]. Cognates include Finnish pikkarainen and Karelian pikkaraini.
Pronunciation
- (Hevaha, Soikkola) IPA(key): /ˈpikːɑrɑi̯n/
- Hyphenation: pik‧ka‧rain
Adjective
pikkarain (genitive pikkaraisen, partitive pikkaraista)
- tiny, little
- 1936, V. I. Junus; P. L. Maksimov, Inkeroisin keelen oppikirja alkuşkouluja vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 8:
- Joka luetun sanomuksen jälest tehkää pikkarain piätös.
- After each read sentence, take a short pause.
Declension
| Declension of pikkarain (type 1/kärpäin, no gradation) | ||
|---|---|---|
| singular | plural | |
| nominative | pikkarain | pikkaraiset |
| genitive | pikkaraisen | pikkaraisiin |
| partitive | pikkaraista, pikkaraist | pikkaraisia |
| illative | pikkaraisee | pikkaraisii |
| inessive | pikkaraisees | pikkaraisiis |
| elative | pikkaraisest | pikkaraisist |
| allative | pikkaraiselle | pikkaraisille |
| adessive | pikkaraiseel | pikkaraisiil |
| ablative | pikkaraiselt | pikkaraisilt |
| translative | pikkaraiseks | pikkaraisiks |
| essive | pikkaraisenna, pikkaraiseen | pikkaraisinna, pikkaraisiin |
| exessive1) | pikkaraisent | pikkaraisint |
| 1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive. | ||
References
- Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 407