piiluu
Ingrian
Etymology
From pii (“tooth”) + luu (“bone”).
Pronunciation
- (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈpiːˌluː/, [ˈpiːˌɫuː]
- (Soikkola) IPA(key): /ˈpiːˌluː/, [ˈpiːˌɫuː]
- Rhymes: -uː
- Hyphenation: pii‧luu
Noun
piiluu
- vertebra
- 1937, V. A. Tetjurev, N. J. Molotsova, transl., Loonnontiito oppikirja alkușkoulua vart (toin osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 69:
- [Selkäpii] ono tekahunt ussiast luust, piiluust ja neet ovat yhissetty yhtee kiin.
- [The backbone] is made from many bones, vertebrae and these are connected together.
-
Declension
| Declension of piiluu (type 8/maa, no gradation) | ||
|---|---|---|
| singular | plural | |
| nominative | piiluu | piiluut |
| genitive | piiluun | piiluijen |
| partitive | piiluuta | piiluita |
| illative | piiluuhu | piiluihe |
| inessive | piiluus | piiluis |
| elative | piiluust | piiluist |
| allative | piiluulle | piiluille |
| adessive | piiluul | piiluil |
| ablative | piiluult | piiluilt |
| translative | piiluuks | piiluiks |
| essive | piiluunna, piiluun | piiluinna, piiluin |
| exessive1) | piiluunt | piiluint |
| 1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive. | ||