pieni

pieni

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *peeni. Cognate with Estonian peen, Veps pen'.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈpie̯ni/, [ˈpie̞̯ni]

Adjective

pieni (comparative pienempi, superlative pienin)

1. little, small

Declension

Inflection of pieni (Kotus type 26/pieni, no gradation)
nominative		pieni	pienet
genitive		pienen	pienten pienien
partitive		pientä	pieniä
illative		pieneen	pieniin
		singular	plural
nominative		pieni	pienet
accusative	nom.	pieni	pienet
	gen.	pienen
genitive		pienen	pienten pienien
partitive		pientä	pieniä
inessive		pienessä	pienissä
elative		pienestä	pienistä
illative		pieneen	pieniin
adessive		pienellä	pienillä
ablative		pieneltä	pieniltä
allative		pienelle	pienille
essive		pienenä	pieninä
translative		pieneksi	pieniksi
instructive		—	pienin
abessive		pienettä	pienittä
comitative		—	pienine

Antonyms

• suuri
• iso

See also

• pikku-
• pikku
• pikkuinen

Verb

pieni

1. Third-person singular indicative past form of pieniä.
2. Indicative present connegative form of pieniä.
3. Second-person singular imperative present form of pieniä.
4. Second-person singular imperative present connegative form of pieniä.

---

Italian

Adjective

pieni m

1. plural of pieno

Noun

pieni m

1. plural of pieno

---

Karelian

Adjective

pieni

1. small

---

Latvian

Noun

pieni m

1. nominative plural form of piens
2. vocative plural form of piens
   • 1964, Zootechnikas un Zoohigienas, volume 1, published by the Instituta Raksti:

     [...] atsevišķām govīm vasarā ganību laikā piemīt individuālas īpašības izdalīt pieni [...]

   • 1979, Latviešu Tautasdziesmas: darba dziesmas, gadskārtu ieražu dziesmas, page 183:

     Ganiem sieri, ganiem pieni.

---

Polish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈpʲɛ.ɲi/

Noun

pieni n

1. genitive plural of pienie

   Synonym: pień

Verb

pieni

1. third-person singular present of pienić