opokka

opokka

Ingrian

Opokka.

Etymology

Borrowed from Russian обабок (obabok, “bolete of the genus Leccinum”).

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈopokːɑ/, [ˈo̞po̞kː]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈopokːɑ/, [ˈo̞b̥o̞kːɑ]
• Rhymes: -opokːɑ
• Hyphenation: o‧pok‧ka

Noun

opokka

1. mushroom
   • 1936, D. I. Efimov, Lukukirja: Inkeroisia alkușkouluja vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 53:

     Hoikukkaisiis petäjän oksiis ono toukittu gribat (opokat).

     Mushrooms (mushrooms) are leaning on the thin branches of a pine.

Declension

Declension of opokka (type 3/koira, kk-k gradation)
	singular	plural
nominative	opokka	opokat
genitive	opokan	opokkiin
partitive	opokkaa	opokkia
illative	opokkaa	opokkii
inessive	opokaas	opokiis
elative	opokast	opokist
allative	opokalle	opokille
adessive	opokaal	opokiil
ablative	opokalt	opokilt
translative	opokaks	opokiks
essive	opokkanna, opokkaan	opokkinna, opokkiin
exessive1)	opokkant	opokkint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Synonyms

• griba, seeni

Derived terms

• haapaopokka
• koivuopokka
• kärpäisen opokka
• opokkavihma
• punapääopokka
• vesiopokka

 

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 358