oletus
Finnish
Etymology
From the verb olettaa.
Pronunciation
- Hyphenation: o‧le‧tus
- IPA(key): /ˈoletus/
Noun
oletus
- assumption, supposition
Declension
| Inflection of oletus (Kotus type 39/vastaus, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | oletus | oletukset | |
| genitive | oletuksen | oletusten oletuksien | |
| partitive | oletusta | oletuksia | |
| illative | oletukseen | oletuksiin | |
| singular | plural | ||
| nominative | oletus | oletukset | |
| accusative | nom. | oletus | oletukset |
| gen. | oletuksen | ||
| genitive | oletuksen | oletusten oletuksien | |
| partitive | oletusta | oletuksia | |
| inessive | oletuksessa | oletuksissa | |
| elative | oletuksesta | oletuksista | |
| illative | oletukseen | oletuksiin | |
| adessive | oletuksella | oletuksilla | |
| ablative | oletukselta | oletuksilta | |
| allative | oletukselle | oletuksille | |
| essive | oletuksena | oletuksina | |
| translative | oletukseksi | oletuksiksi | |
| instructive | — | oletuksin | |
| abessive | oletuksetta | oletuksitta | |
| comitative | — | oletuksineen | |
Anagrams
- elostu, ostelu, suolet, uloste