ohimolohko
Finnish
Etymology
ohimo (“temple”) + lohko (“section”)
Pronunciation
- Hyphenation: o‧hi‧mo‧loh‧ko
- IPA(key): /ˈohimoˌlohko/
Noun
ohimolohko
- (anatomy) temporal lobe
Declension
| Inflection of ohimolohko (Kotus type 1/valo, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | ohimolohko | ohimolohkot | |
| genitive | ohimolohkon | ohimolohkojen | |
| partitive | ohimolohkoa | ohimolohkoja | |
| illative | ohimolohkoon | ohimolohkoihin | |
| singular | plural | ||
| nominative | ohimolohko | ohimolohkot | |
| accusative | nom. | ohimolohko | ohimolohkot |
| gen. | ohimolohkon | ||
| genitive | ohimolohkon | ohimolohkojen | |
| partitive | ohimolohkoa | ohimolohkoja | |
| inessive | ohimolohkossa | ohimolohkoissa | |
| elative | ohimolohkosta | ohimolohkoista | |
| illative | ohimolohkoon | ohimolohkoihin | |
| adessive | ohimolohkolla | ohimolohkoilla | |
| ablative | ohimolohkolta | ohimolohkoilta | |
| allative | ohimolohkolle | ohimolohkoille | |
| essive | ohimolohkona | ohimolohkoina | |
| translative | ohimolohkoksi | ohimolohkoiksi | |
| instructive | — | ohimolohkoin | |
| abessive | ohimolohkotta | ohimolohkoitta | |
| comitative | — | ohimolohkoineen | |