oboensoitto
Finnish
Etymology
oboen (“of oboe”) + soitto (“playing”)
Noun
oboensoitto
- oboe playing
Declension
| Inflection of oboensoitto (Kotus type 1/valo, tt-t gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | oboensoitto | oboensoitot | |
| genitive | oboensoiton | oboensoittojen | |
| partitive | oboensoittoa | oboensoittoja | |
| illative | oboensoittoon | oboensoittoihin | |
| singular | plural | ||
| nominative | oboensoitto | oboensoitot | |
| accusative | nom. | oboensoitto | oboensoitot |
| gen. | oboensoiton | ||
| genitive | oboensoiton | oboensoittojen | |
| partitive | oboensoittoa | oboensoittoja | |
| inessive | oboensoitossa | oboensoitoissa | |
| elative | oboensoitosta | oboensoitoista | |
| illative | oboensoittoon | oboensoittoihin | |
| adessive | oboensoitolla | oboensoitoilla | |
| ablative | oboensoitolta | oboensoitoilta | |
| allative | oboensoitolle | oboensoitoille | |
| essive | oboensoittona | oboensoittoina | |
| translative | oboensoitoksi | oboensoitoiksi | |
| instructive | — | oboensoitoin | |
| abessive | oboensoitotta | oboensoitoitta | |
| comitative | — | oboensoittoineen | |