nimistö
Finnish
Etymology
nimi (“name”) + -stö (“collection”)
Noun
nimistö
- nomenclature (set of names or terms)
Declension
| Inflection of nimistö (Kotus type 2/palvelu, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | nimistö | nimistöt | |
| genitive | nimistön | nimistöjen nimistöiden nimistöitten | |
| partitive | nimistöä | nimistöjä nimistöitä | |
| illative | nimistöön | nimistöihin | |
| singular | plural | ||
| nominative | nimistö | nimistöt | |
| accusative | nom. | nimistö | nimistöt |
| gen. | nimistön | ||
| genitive | nimistön | nimistöjen nimistöiden nimistöitten | |
| partitive | nimistöä | nimistöjä nimistöitä | |
| inessive | nimistössä | nimistöissä | |
| elative | nimistöstä | nimistöistä | |
| illative | nimistöön | nimistöihin | |
| adessive | nimistöllä | nimistöillä | |
| ablative | nimistöltä | nimistöiltä | |
| allative | nimistölle | nimistöille | |
| essive | nimistönä | nimistöinä | |
| translative | nimistöksi | nimistöiksi | |
| instructive | — | nimistöin | |
| abessive | nimistöttä | nimistöittä | |
| comitative | — | nimistöineen | |
Compounds
- etunimistö
- henkilönimistö
- paikannimistö
- sukunimistö