nimikirjain
Finnish
Etymology
nimi + kirjain
Noun
nimikirjain
- initial
Usage notes
Usually plural.
Declension
| Inflection of nimikirjain (Kotus type 33/kytkin, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | nimikirjain | nimikirjaimet | |
| genitive | nimikirjaimen | nimikirjaimien nimikirjainten | |
| partitive | nimikirjainta | nimikirjaimia | |
| illative | nimikirjaimeen | nimikirjaimiin | |
| singular | plural | ||
| nominative | nimikirjain | nimikirjaimet | |
| accusative | nom. | nimikirjain | nimikirjaimet |
| gen. | nimikirjaimen | ||
| genitive | nimikirjaimen | nimikirjaimien nimikirjainten | |
| partitive | nimikirjainta | nimikirjaimia | |
| inessive | nimikirjaimessa | nimikirjaimissa | |
| elative | nimikirjaimesta | nimikirjaimista | |
| illative | nimikirjaimeen | nimikirjaimiin | |
| adessive | nimikirjaimella | nimikirjaimilla | |
| ablative | nimikirjaimelta | nimikirjaimilta | |
| allative | nimikirjaimelle | nimikirjaimille | |
| essive | nimikirjaimena | nimikirjaimina | |
| translative | nimikirjaimeksi | nimikirjaimiksi | |
| instructive | — | nimikirjaimin | |
| abessive | nimikirjaimetta | nimikirjaimitta | |
| comitative | — | nimikirjaimineen | |