mönjä
See also: monja
Finnish
Etymology
Borrowing from Swedish mönja (“minium”).
Noun
mönjä
- red lead
- (colloquial) goo
Declension
| Inflection of mönjä (Kotus type 10/koira, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | mönjä | mönjät | |
| genitive | mönjän | mönjien | |
| partitive | mönjää | mönjiä | |
| illative | mönjään | mönjiin | |
| singular | plural | ||
| nominative | mönjä | mönjät | |
| accusative | nom. | mönjä | mönjät |
| gen. | mönjän | ||
| genitive | mönjän | mönjien mönjäinrare | |
| partitive | mönjää | mönjiä | |
| inessive | mönjässä | mönjissä | |
| elative | mönjästä | mönjistä | |
| illative | mönjään | mönjiin | |
| adessive | mönjällä | mönjillä | |
| ablative | mönjältä | mönjiltä | |
| allative | mönjälle | mönjille | |
| essive | mönjänä | mönjinä | |
| translative | mönjäksi | mönjiksi | |
| instructive | — | mönjin | |
| abessive | mönjättä | mönjittä | |
| comitative | — | mönjineen | |