märkäpää

märkäpää

Finnish

Etymology

märkä +‎ pää

Noun

märkäpää

1. (paper production) The wet end of a paper machine, i.e. the end from which the fiber mass enters the machine.

Declension

Inflection of märkäpää (Kotus type 18/maa, no gradation)
nominative		märkäpää	märkäpäät
genitive		märkäpään	märkäpäiden märkäpäitten
partitive		märkäpäätä	märkäpäitä
illative		märkäpäähän	märkäpäihin
		singular	plural
nominative		märkäpää	märkäpäät
accusative	nom.	märkäpää	märkäpäät
	gen.	märkäpään
genitive		märkäpään	märkäpäiden märkäpäitten
partitive		märkäpäätä	märkäpäitä
inessive		märkäpäässä	märkäpäissä
elative		märkäpäästä	märkäpäistä
illative		märkäpäähän	märkäpäihin
adessive		märkäpäällä	märkäpäillä
ablative		märkäpäältä	märkäpäiltä
allative		märkäpäälle	märkäpäille
essive		märkäpäänä	märkäpäinä
translative		märkäpääksi	märkäpäiksi
instructive		—	märkäpäin
abessive		märkäpäättä	märkäpäittä
comitative		—	märkäpäineen

Declension of märkäpää (type nuoripari) singular plural nominative märkäpää märkäpäät genitive märänpään märkienpäiden partitive märkääpäätä märkiäpäitä accusative märkäpää märänpään märkäpäät inessive märässäpäässä märissäpäissä elative märästäpäästä märistäpäistä illative märkäänpäähän märkiinpäihin adessive märälläpäällä märilläpäillä ablative märältäpäältä märiltäpäiltä allative märällepäälle märillepäille essive märkänäpäänä märkinäpäinä translative märäksipääksi märiksipäiksi instructive – märinpäin abessive märättäpäättä märittäpäittä comitative – märkinepäineen

See also

• määränpää (not to be confused with)