monikas
Ingrian
Etymology
From moni (“many”) + -kas.
Pronunciation
- (Soikkola) IPA(key): /ˈmonikɑs/
- Hyphenation: mo‧ni‧kas
Determiner
monikas
- a few, some
Declension
| Declension of monikas (type 2/kalakas, kk-k gradation) | ||
|---|---|---|
| singular | plural | |
| nominative | monikas | monikkaat |
| genitive | monikkaan | monikkain |
| partitive | monikasta, monikast | monikkaita |
| illative | monikkaasse | monikkaisse |
| inessive | monikkaas | monikkais |
| elative | monikkaast | monikkaist |
| allative | monikkaalle | monikkaille |
| adessive | monikkaal | monikkail |
| ablative | monikkaalt | monikkailt |
| translative | monikkaaks | monikkaiks |
| essive | monikkaanna, monikkaan | monikkainna, monikkain |
| exessive1) | monikkaant | monikkaint |
| 1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) | ||
References
- V. I. Junus (1936) Iƶoran Keelen Grammatikka, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 101
- Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 314