mittaamaton

mittaamaton

Finnish

Pronunciation

• Hyphenation: mit‧taa‧tma‧ton
• IPA^(key): [ˈmitːɑːmɑton]

Adjective

mittaamaton (not comparable)

1. immeasurable

Declension

Inflection of mittaamaton (Kotus type 34/onneton, tt-t gradation)
nominative		mittaamaton	mittaamattomat
genitive		mittaamattoman	mittaamattomien
partitive		mittaamatonta	mittaamattomia
illative		mittaamattomaan	mittaamattomiin
		singular	plural
nominative		mittaamaton	mittaamattomat
accusative	nom.	mittaamaton	mittaamattomat
	gen.	mittaamattoman
genitive		mittaamattoman	mittaamattomien mittaamatontenrare
partitive		mittaamatonta	mittaamattomia
inessive		mittaamattomassa	mittaamattomissa
elative		mittaamattomasta	mittaamattomista
illative		mittaamattomaan	mittaamattomiin
adessive		mittaamattomalla	mittaamattomilla
ablative		mittaamattomalta	mittaamattomilta
allative		mittaamattomalle	mittaamattomille
essive		mittaamattomana	mittaamattomina
translative		mittaamattomaksi	mittaamattomiksi
instructive		—	mittaamattomin
abessive		mittaamattomatta	mittaamattomitta
comitative		—	mittaamattomine

Verb

mittaamaton

1. Negative participle of mitata.