meänkielinen
Finnish
Etymology
meänkieli + -inen (“-ian, -ish”)
Pronunciation
- IPA(key): /ˈmeæŋkie̯linen/, [ˈme̞æŋkie̞̯line̞n]
- Rhymes: -inen
Adjective
meänkielinen (comparative meänkielisempi, superlative meänkielisin)
- Pertaining to or characteristic of Meänkieli.
Declension
| Inflection of meänkielinen (Kotus type 38/nainen, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | meänkielinen | meänkieliset | |
| genitive | meänkielisen | meänkielisten meänkielisien | |
| partitive | meänkielistä | meänkielisiä | |
| illative | meänkieliseen | meänkielisiin | |
| singular | plural | ||
| nominative | meänkielinen | meänkieliset | |
| accusative | nom. | meänkielinen | meänkieliset |
| gen. | meänkielisen | ||
| genitive | meänkielisen | meänkielisten meänkielisien | |
| partitive | meänkielistä | meänkielisiä | |
| inessive | meänkielisessä | meänkielisissä | |
| elative | meänkielisestä | meänkielisistä | |
| illative | meänkieliseen | meänkielisiin | |
| adessive | meänkielisellä | meänkielisillä | |
| ablative | meänkieliseltä | meänkielisiltä | |
| allative | meänkieliselle | meänkielisille | |
| essive | meänkielisenä | meänkielisinä | |
| translative | meänkieliseksi | meänkielisiksi | |
| instructive | — | meänkielisin | |
| abessive | meänkielisettä | meänkielisittä | |
| comitative | — | meänkielisine | |
Anagrams
- enkelimäinen