merkitös
Ingrian
Etymology
From merkitä (“to mean”) + -ös.
Pronunciation
- (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈmerkitøs/, [ˈme̞rkĭtø̞̆z̠]
- (Soikkola) IPA(key): /ˈmerkitøs/, [ˈme̞rɡ̊id̥ø̞ʒ̥]
- Rhymes: -erkitøs
- Hyphenation: mer‧ki‧tös
Noun
merkitös
- meaning
- 1936, V. I. Junus, Iƶoran Keelen Grammatikka, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 9:
- Sanan merkitöstä tämä vokaloin muuttumiin ei muuta, niku tekkööt lyhhyet ja pität vokalat (tuli-tuuli; savi-saavi).
- This vocalic change doesn't change the meaning of the word, like do short and long vowels (tuli-tuuli; savi-saavi).
-
- significance
- 1937, V. A. Tetjurev, N. I. Molotsova, transl., Loonnontiito (ensimäin osa): oppikirja alkușkoulun kolmatta klaassaa vart, Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 3:
- Loonnontiijool on meitä vart suur merkitös.
- Natural science has a great significance to us.
-
Declension
| Declension of merkitös (type 2/petos, no gradation) | ||
|---|---|---|
| singular | plural | |
| nominative | merkitös | merkitökset |
| genitive | merkitöksen | merkitöksiin |
| partitive | merkitöstä, merkitöst | merkitöksiä |
| illative | merkitöksee | merkitöksii |
| inessive | merkitöksees | merkitöksiis |
| elative | merkitöksest | merkitöksist |
| allative | merkitökselle | merkitöksille |
| adessive | merkitökseel | merkitöksiil |
| ablative | merkitökselt | merkitöksilt |
| translative | merkitökseks | merkitöksiks |
| essive | merkitöksennä, merkitökseen | merkitöksinnä, merkitöksiin |
| exessive1) | merkitöksent | merkitöksint |
| 1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive. | ||
Derived terms
- merkitökselliin