meinata
Finnish
Etymology
Borrowed from Swedish mena + -ta. See meininki for more.
Pronunciation
- IPA(key): /ˈmei̯nɑtɑˣ/, [ˈme̞i̯nɑt̪ɑ(ʔ)]
- Rhymes: -einɑtɑ
- Syllabification(key): mei‧na‧ta
Verb
meinata (transitive)
- (colloquial) to mean
- Synonyms: tarkoittaa, merkitä
- Mitä tämä meinaa?
- What does this mean?
- (colloquial, + infinitive) to plan to do, intend to do, aim to do; to be going to do, will do
- Synonym: aikoa
- Meinasin käydä myöhemmin kaupassa.
- I was meaning to go to the store later.
- (colloquial, + infinitive) to almost do
- Synonym: olla lähes/ melkein/ miltei
- Oon meinannut hukkua kaksi kertaa.
- I've almost drowned twice.
Conjugation
| Inflection of meinata (Kotus type 73/salata, no gradation) | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| indicative mood | ||||||
| present tense | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | meinaan | en meinaa | 1st sing. | olen meinannut | en ole meinannut | |
| 2nd sing. | meinaat | et meinaa | 2nd sing. | olet meinannut | et ole meinannut | |
| 3rd sing. | meinaa | ei meinaa | 3rd sing. | on meinannut | ei ole meinannut | |
| 1st plur. | meinaamme | emme meinaa | 1st plur. | olemme meinanneet | emme ole meinanneet | |
| 2nd plur. | meinaatte | ette meinaa | 2nd plur. | olette meinanneet | ette ole meinanneet | |
| 3rd plur. | meinaavat | eivät meinaa | 3rd plur. | ovat meinanneet | eivät ole meinanneet | |
| passive | meinataan | ei meinata | passive | on meinattu | ei ole meinattu | |
| past tense | pluperfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | meinasin | en meinannut | 1st sing. | olin meinannut | en ollut meinannut | |
| 2nd sing. | meinasit | et meinannut | 2nd sing. | olit meinannut | et ollut meinannut | |
| 3rd sing. | meinasi | ei meinannut | 3rd sing. | oli meinannut | ei ollut meinannut | |
| 1st plur. | meinasimme | emme meinanneet | 1st plur. | olimme meinanneet | emme olleet meinanneet | |
| 2nd plur. | meinasitte | ette meinanneet | 2nd plur. | olitte meinanneet | ette olleet meinanneet | |
| 3rd plur. | meinasivat | eivät meinanneet | 3rd plur. | olivat meinanneet | eivät olleet meinanneet | |
| passive | meinattiin | ei meinattu | passive | oli meinattu | ei ollut meinattu | |
| conditional mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | meinaisin | en meinaisi | 1st sing. | olisin meinannut | en olisi meinannut | |
| 2nd sing. | meinaisit | et meinaisi | 2nd sing. | olisit meinannut | et olisi meinannut | |
| 3rd sing. | meinaisi | ei meinaisi | 3rd sing. | olisi meinannut | ei olisi meinannut | |
| 1st plur. | meinaisimme | emme meinaisi | 1st plur. | olisimme meinanneet | emme olisi meinanneet | |
| 2nd plur. | meinaisitte | ette meinaisi | 2nd plur. | olisitte meinanneet | ette olisi meinanneet | |
| 3rd plur. | meinaisivat | eivät meinaisi | 3rd plur. | olisivat meinanneet | eivät olisi meinanneet | |
| passive | meinattaisiin | ei meinattaisi | passive | olisi meinattu | ei olisi meinattu | |
| imperative mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | — | — | 1st sing. | — | — | |
| 2nd sing. | meinaa | älä meinaa | 2nd sing. | ole meinannut | älä ole meinannut | |
| 3rd sing. | meinatkoon | älköön meinatko | 3rd sing. | olkoon meinannut | älköön olko meinannut | |
| 1st plur. | meinatkaamme | älkäämme meinatko | 1st plur. | olkaamme meinanneet | älkäämme olko meinanneet | |
| 2nd plur. | meinatkaa | älkää meinatko | 2nd plur. | olkaa meinanneet | älkää olko meinanneet | |
| 3rd plur. | meinatkoot | älkööt meinatko | 3rd plur. | olkoot meinanneet | älkööt olko meinanneet | |
| passive | meinattakoon | älköön meinattako | passive | olkoon meinattu | älköön olko meinattu | |
| potential mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | meinannen | en meinanne | 1st sing. | lienen meinannut | en liene meinannut | |
| 2nd sing. | meinannet | et meinanne | 2nd sing. | lienet meinannut | et liene meinannut | |
| 3rd sing. | meinannee | ei meinanne | 3rd sing. | lienee meinannut | ei liene meinannut | |
| 1st plur. | meinannemme | emme meinanne | 1st plur. | lienemme meinanneet | emme liene meinanneet | |
| 2nd plur. | meinannette | ette meinanne | 2nd plur. | lienette meinanneet | ette liene meinanneet | |
| 3rd plur. | meinannevat | eivät meinanne | 3rd plur. | lienevät meinanneet | eivät liene meinanneet | |
| passive | meinattaneen | ei meinattane | passive | lienee meinattu | ei liene meinattu | |
| Nominal forms | ||||||
| infinitives | participles | |||||
| active | passive | active | passive | |||
| 1st | meinata | present | meinaava | meinattava | ||
| long 1st2 | meinatakseen | past | meinannut | meinattu | ||
| 2nd | inessive1 | meinatessa | meinattaessa | agent1, 3 | meinaama | |
| instructive | meinaten | — | negative | meinaamaton | ||
| 3rd | inessive | meinaamassa | — | 1) Usually with a possessive suffix. 2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. | ||
| elative | meinaamasta | — | ||||
| illative | meinaamaan | — | ||||
| adessive | meinaamalla | — | ||||
| abessive | meinaamatta | — | ||||
| instructive | meinaaman | meinattaman | ||||
| 4th | nominative | meinaaminen | ||||
| partitive | meinaamista | |||||
| 5th2 | meinaamaisillaan | |||||
Anagrams
- anemiat, maantie, mateina, matinea, meinaat, metaani, taimena
Gothic
Romanization
meinata
- Romanization of 𐌼𐌴𐌹𐌽𐌰𐍄𐌰
Ingrian
Etymology
Related to Finnish meinata (“to mean”) and Karelian meinata (“to intend to”).
Pronunciation
- (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈmei̯nɑtɑ/, [ˈme̞i̯nəd]
- (Soikkola) IPA(key): /ˈmei̯nɑtɑ/, [ˈme̞i̯nɑd̥ɑ]
- Rhymes: -ei̯nɑtɑ
- Hyphenation: mei‧na‧ta
Verb
meinata
- (transitive) to think over
- (transitive) to discuss
- 1936, L. G. Terehova; V. G. Erdeli, Mihailov and P. I. Maksimov, transl., Geografia: oppikirja iƶoroin alkușkoulun kolmatta klaassaa vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 5:
- Höö kavvaa katsoit niitä ja mitäle meinaisivat keskenää.
- They were looking at these for a long time and discussing something among each other.
-
- (transitive) to think; to have the impression
- 1936, L. G. Terehova; V. G. Erdeli, Mihailov and P. I. Maksimov, transl., Geografia: oppikirja iƶoroin alkușkoulun kolmatta klaassaa vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 6:
- Möö meinasimma, jot höö vaa näyttäät, etti kaik tiitäät.
- We thought, that they merely pretended, like they know everything.
-
- (auxiliary + 1st infinitive) to decide to
- 1936, L. G. Terehova; V. G. Erdeli, Mihailov and P. I. Maksimov, transl., Geografia: oppikirja iƶoroin alkușkoulun kolmatta klaassaa vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 6:
- Miä muissin, kui möö hulkuimma metsää mööt, yhenlain ku sokkiat, ja nyt kovin meinaisin oppihussa löytämää teetä, samalviittää kui pioneerat.
- I remembered, how we wandered along the forest, like we were blind, and now I really decided to learn to find the way, just like the pioneers.
-
Conjugation
| Conjugation of meinata (type 16/maata, no gradation) | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Indikativa | |||||
| Preesens | Perfekta | ||||
| positive | negative | positive | negative | ||
| 1st singular | meinaan | en meinaa | 1st singular | oon meinant, oon meinannut | en oo meinant, en oo meinannut |
| 2nd singular | meinaat | et meinaa | 2nd singular | oot meinant, oot meinannut | et oo meinant, et oo meinannut |
| 3rd singular | meinajaa | ei meinaa | 3rd singular | ono meinant, ono meinannut | ei oo meinant, ei oo meinannut |
| 1st plural | meinaamma | emmä meinaa | 1st plural | oomma meinanneet | emmä oo meinanneet |
| 2nd plural | meinaatta | että meinaa | 2nd plural | ootta meinanneet | että oo meinanneet |
| 3rd plural | meinajaat1), meinaavat2), meinataa | evät meinaa | 3rd plural | ovat meinanneet | evät oo meinanneet |
| impersonal | meinataa | ei meinata | impersonal | ono meinattu | ei oo meinattu |
| Imperfekta | Pluskvamperfekta | ||||
| positive | negative | positive | negative | ||
| 1st singular | meinaisin | en meinant, en meinannut | 1st singular | olin meinant, olin meinannut | en olt meinant, en olt meinannut |
| 2nd singular | meinaisit, meinaist1) | et meinant, et meinannut | 2nd singular | olit meinant, olit meinannut | et olt meinant, et olt meinannut |
| 3rd singular | meinais | ei meinant, ei meinannut | 3rd singular | oli meinant, oli meinannut | ei olt meinant, ei olt meinannut |
| 1st plural | meinaisimma | emmä meinanneet | 1st plural | olimma meinanneet | emmä olleet meinanneet |
| 2nd plural | meinaisitta | että meinanneet | 2nd plural | olitta meinanneet | että olleet meinanneet |
| 3rd plural | meinaisiit1), meinaisivat2), meinattii | evät meinanneet | 3rd plural | olivat meinanneet | evät olleet meinanneet |
| impersonal | meinattii | ei meinattu | impersonal | oli meinattu | ei olt meinattu |
| Konditsionala | |||||
| Preesens | Perfekta | ||||
| positive | negative | positive | negative | ||
| 1st singular | meinajaisin | en meinajais | 1st singular | olisin meinant, olisin meinannut | en olis meinant, en olis meinannut |
| 2nd singular | meinajaisit, meinajaist1) | et meinajais | 2nd singular | olisit meinant, olisit meinannut | et olis meinant, et olis meinannut |
| 3rd singular | meinajais | ei meinajais | 3rd singular | olis meinant, olis meinannut | ei olis meinant, ei olis meinannut |
| 1st plural | meinajaisimma | emmä meinajais | 1st plural | olisimma meinanneet | emmä olis meinanneet |
| 2nd plural | meinajaisitta | että meinajais | 2nd plural | olisitta meinanneet | että olis meinanneet |
| 3rd plural | meinajaisiit1), meinajaisivat2), meinattais | evät meinajais | 3rd plural | olisivat meinanneet | evät olis meinanneet |
| impersonal | meinattais | ei meinattais | impersonal | olis meinattu | ei olis meinattu |
| Imperativa | |||||
| Preesens | Perfekta | ||||
| positive | negative | positive | negative | ||
| 1st singular | — | — | 1st singular | — | — |
| 2nd singular | meinaa | elä meinaa | 2nd singular | oo meinant, oo meinannut | elä oo meinant, elä oo meinannut |
| 3rd singular | meinatkoo | elköö meinatko | 3rd singular | olkoo meinant, olkoo meinannut | elköö olko meinant, elköö olko meinannut |
| 1st plural | — | — | 1st plural | — | — |
| 2nd plural | meinatkaa | elkää meinatko | 2nd plural | olkaa meinanneet | elkää olko meinanneet |
| 3rd plural | meinatkoot | elkööt meinatko | 3rd plural | olkoot meinanneet | elkööt olko meinanneet |
| impersonal | meinattakkoo | elköö meinattako | impersonal | olkoo meinattu | elköö olko meinattu |
| Potentsiala | |||||
| Preesens | |||||
| positive | negative | ||||
| 1st singular | meinannen | en meinanne | |||
| 2nd singular | meinannet | et meinanne | |||
| 3rd singular | meinannoo | ei meinanne | |||
| 1st plural | meinannemma | emmä meinanne | |||
| 2nd plural | meinannetta | että meinanne | |||
| 3rd plural | meinannoot | evät meinanne | |||
| impersonal | meinattannoo | ei meinattane | |||
| Nominal forms | |||||
| Infinitivat | Partisipat | ||||
| active | passive | ||||
| 1st | meinata | present | meinaava | meinattava | |
| 2nd | inessive | meinatees | past | meinant, meinannut | meinattu |
| instructive | meinaten | 1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (meinatkaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative, or -kse to the potential. ***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition. | |||
| 3rd | illative | meinaamaa | |||
| inessive | meinaamaas | ||||
| elative | meinaamast | ||||
| abessive | meinaamata | ||||
| 4th | nominative | meinaamiin | |||
| partitive | meinaamista, meinaamist | ||||
Synonyms
- (to decide): duumata
References
- Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 304