käytäntö

käytäntö

Finnish

Etymology

käyttää (“use”) +‎ -nto

Pronunciation

• Hyphenation: käy‧tän‧tö
• IPA^(key): /ˈkæyt̪æn̪t̪ø̞/

Noun

käytäntö

1. custom, convention
2. practice

   paras käytäntö

   best practice

Declension

Inflection of käytäntö (Kotus type 1/valo, nt-nn gradation)
nominative		käytäntö	käytännöt
genitive		käytännön	käytäntöjen
partitive		käytäntöä	käytäntöjä
illative		käytäntöön	käytäntöihin
		singular	plural
nominative		käytäntö	käytännöt
accusative	nom.	käytäntö	käytännöt
	gen.	käytännön
genitive		käytännön	käytäntöjen
partitive		käytäntöä	käytäntöjä
inessive		käytännössä	käytännöissä
elative		käytännöstä	käytännöistä
illative		käytäntöön	käytäntöihin
adessive		käytännöllä	käytännöillä
ablative		käytännöltä	käytännöiltä
allative		käytännölle	käytännöille
essive		käytäntönä	käytäntöinä
translative		käytännöksi	käytännöiksi
instructive		—	käytännöin
abessive		käytännöttä	käytännöittä
comitative		—	käytäntöineen