kälättäjä
Finnish
Etymology
kälättää + -jä
Pronunciation
- IPA(key): /ˈkælætːæjæ/, [ˈkælæt̪ˌt̪æjæ]
- Rhymes: -æjæ
- Syllabification: kä‧lät‧tä‧jä
Noun
kälättäjä
- (dialectal) one who talks loudly
Declension
| Inflection of kälättäjä (Kotus type 10/koira, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | kälättäjä | kälättäjät | |
| genitive | kälättäjän | kälättäjien | |
| partitive | kälättäjää | kälättäjiä | |
| illative | kälättäjään | kälättäjiin | |
| singular | plural | ||
| nominative | kälättäjä | kälättäjät | |
| accusative | nom. | kälättäjä | kälättäjät |
| gen. | kälättäjän | ||
| genitive | kälättäjän | kälättäjien kälättäjäinrare | |
| partitive | kälättäjää | kälättäjiä | |
| inessive | kälättäjässä | kälättäjissä | |
| elative | kälättäjästä | kälättäjistä | |
| illative | kälättäjään | kälättäjiin | |
| adessive | kälättäjällä | kälättäjillä | |
| ablative | kälättäjältä | kälättäjiltä | |
| allative | kälättäjälle | kälättäjille | |
| essive | kälättäjänä | kälättäjinä | |
| translative | kälättäjäksi | kälättäjiksi | |
| instructive | — | kälättäjin | |
| abessive | kälättäjättä | kälättäjittä | |
| comitative | — | kälättäjineen | |
| Possessive forms of kälättäjä (type koira) | ||
|---|---|---|
| possessor | singular | plural |
| 1st person | kälättäjäni | kälättäjämme |
| 2nd person | kälättäjäsi | kälättäjänne |
| 3rd person | kälättäjänsä | |