kuusenkerkkä
Finnish
Etymology
kuusi (“fir, spruce (genitive)”) + kerkkä (“shoot, bud, tip”)
Noun
kuusenkerkkä
- spruce tip; young tips of a spruce tree
- Kuusenkerkillä maustettua siirappia "Spruce tip flavoured syrup"
Declension
| Inflection of kuusenkerkkä (Kotus type 10/koira, kk-k gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | kuusenkerkkä | kuusenkerkät | |
| genitive | kuusenkerkän | kuusenkerkkien | |
| partitive | kuusenkerkkää | kuusenkerkkiä | |
| illative | kuusenkerkkään | kuusenkerkkiin | |
| singular | plural | ||
| nominative | kuusenkerkkä | kuusenkerkät | |
| accusative | nom. | kuusenkerkkä | kuusenkerkät |
| gen. | kuusenkerkän | ||
| genitive | kuusenkerkän | kuusenkerkkien kuusenkerkkäinrare | |
| partitive | kuusenkerkkää | kuusenkerkkiä | |
| inessive | kuusenkerkässä | kuusenkerkissä | |
| elative | kuusenkerkästä | kuusenkerkistä | |
| illative | kuusenkerkkään | kuusenkerkkiin | |
| adessive | kuusenkerkällä | kuusenkerkillä | |
| ablative | kuusenkerkältä | kuusenkerkiltä | |
| allative | kuusenkerkälle | kuusenkerkille | |
| essive | kuusenkerkkänä | kuusenkerkkinä | |
| translative | kuusenkerkäksi | kuusenkerkiksi | |
| instructive | — | kuusenkerkin | |
| abessive | kuusenkerkättä | kuusenkerkittä | |
| comitative | — | kuusenkerkkineen | |