kumea
Finnish
Adjective
kumea (comparative kumeampi, superlative kumein)
- (of sound) dull, hollow
Declension
| Inflection of kumea (Kotus type 15/korkea, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | kumea | kumeat | |
| genitive | kumean | kumeiden kumeitten | |
| partitive | kumeaa kumeata | kumeita | |
| illative | kumeaan | kumeisiin kumeihin | |
| singular | plural | ||
| nominative | kumea | kumeat | |
| accusative | nom. | kumea | kumeat |
| gen. | kumean | ||
| genitive | kumean | kumeiden kumeitten kumeainrare | |
| partitive | kumeaa kumeata | kumeita | |
| inessive | kumeassa | kumeissa | |
| elative | kumeasta | kumeista | |
| illative | kumeaan | kumeisiin kumeihin | |
| adessive | kumealla | kumeilla | |
| ablative | kumealta | kumeilta | |
| allative | kumealle | kumeille | |
| essive | kumeana | kumeina | |
| translative | kumeaksi | kumeiksi | |
| instructive | — | kumein | |
| abessive | kumeatta | kumeitta | |
| comitative | — | kumeine | |