kulminoituminen
Finnish
Etymology
kulminoitua + -minen
Pronunciation
- IPA(key): /ˈkulminoi̯tuminen/, [ˈkulmiˌno̞i̯t̪uˌmine̞n]
- Rhymes: -inen
- Syllabification: kul‧mi‧noi‧tu‧mi‧nen
Noun
kulminoituminen
- culminating
Declension
| Inflection of kulminoituminen (Kotus type 38/nainen, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | kulminoituminen | kulminoitumiset | |
| genitive | kulminoitumisen | kulminoitumisten kulminoitumisien | |
| partitive | kulminoitumista | kulminoitumisia | |
| illative | kulminoitumiseen | kulminoitumisiin | |
| singular | plural | ||
| nominative | kulminoituminen | kulminoitumiset | |
| accusative | nom. | kulminoituminen | kulminoitumiset |
| gen. | kulminoitumisen | ||
| genitive | kulminoitumisen | kulminoitumisten kulminoitumisien | |
| partitive | kulminoitumista | kulminoitumisia | |
| inessive | kulminoitumisessa | kulminoitumisissa | |
| elative | kulminoitumisesta | kulminoitumisista | |
| illative | kulminoitumiseen | kulminoitumisiin | |
| adessive | kulminoitumisella | kulminoitumisilla | |
| ablative | kulminoitumiselta | kulminoitumisilta | |
| allative | kulminoitumiselle | kulminoitumisille | |
| essive | kulminoitumisena | kulminoitumisina | |
| translative | kulminoitumiseksi | kulminoitumisiksi | |
| instructive | — | kulminoitumisin | |
| abessive | kulminoitumisetta | kulminoitumisitta | |
| comitative | — | kulminoitumisineen | |
| Possessive forms of kulminoituminen (type nainen) | ||
|---|---|---|
| possessor | singular | plural |
| 1st person | kulminoitumiseni | kulminoitumisemme |
| 2nd person | kulminoitumisesi | kulminoitumisenne |
| 3rd person | kulminoitumisensa | |
Verb
kulminoituminen
- nominative of fourth infinitive of kulminoitua