kulkuri
Finnish
Etymology
kulku + -ri
Pronunciation
- Hyphenation: kul‧ku‧ri
Noun
kulkuri
- tramp, vagabond
Declension
| Inflection of kulkuri (Kotus type 6/paperi, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | kulkuri | kulkurit | |
| genitive | kulkurin | kulkurien kulkureiden kulkureitten | |
| partitive | kulkuria | kulkureita kulkureja | |
| illative | kulkuriin | kulkureihin | |
| singular | plural | ||
| nominative | kulkuri | kulkurit | |
| accusative | nom. | kulkuri | kulkurit |
| gen. | kulkurin | ||
| genitive | kulkurin | kulkurien kulkureiden kulkureitten | |
| partitive | kulkuria | kulkureita kulkureja | |
| inessive | kulkurissa | kulkureissa | |
| elative | kulkurista | kulkureista | |
| illative | kulkuriin | kulkureihin | |
| adessive | kulkurilla | kulkureilla | |
| ablative | kulkurilta | kulkureilta | |
| allative | kulkurille | kulkureille | |
| essive | kulkurina | kulkureina | |
| translative | kulkuriksi | kulkureiksi | |
| instructive | — | kulkurein | |
| abessive | kulkuritta | kulkureitta | |
| comitative | — | kulkureineen | |
Related terms
- kulkea