kolhaisu
Finnish
Etymology
kolhaista + -u
Pronunciation
- IPA(key): /ˈkolhɑi̯su/, [ˈko̞lhɑi̯s̠u]
- Rhymes: -olhɑisu
- Syllabification: kol‧hai‧su
Noun
kolhaisu
- denting, dimpling
Declension
Inflection of kolhaisu (Kotus type 2/palvelu, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | kolhaisu | kolhaisut | |
genitive | kolhaisun | kolhaisujen kolhaisuiden kolhaisuitten | |
partitive | kolhaisua | kolhaisuja kolhaisuita | |
illative | kolhaisuun | kolhaisuihin | |
singular | plural | ||
nominative | kolhaisu | kolhaisut | |
accusative | nom. | kolhaisu | kolhaisut |
gen. | kolhaisun | ||
genitive | kolhaisun | kolhaisujen kolhaisuiden kolhaisuitten | |
partitive | kolhaisua | kolhaisuja kolhaisuita | |
inessive | kolhaisussa | kolhaisuissa | |
elative | kolhaisusta | kolhaisuista | |
illative | kolhaisuun | kolhaisuihin | |
adessive | kolhaisulla | kolhaisuilla | |
ablative | kolhaisulta | kolhaisuilta | |
allative | kolhaisulle | kolhaisuille | |
essive | kolhaisuna | kolhaisuina | |
translative | kolhaisuksi | kolhaisuiksi | |
instructive | — | kolhaisuin | |
abessive | kolhaisutta | kolhaisuitta | |
comitative | — | kolhaisuineen |
Possessive forms of kolhaisu (type palvelu) | ||
---|---|---|
possessor | singular | plural |
1st person | kolhaisuni | kolhaisumme |
2nd person | kolhaisusi | kolhaisunne |
3rd person | kolhaisunsa |