kokuttaa

kokuttaa

Ingrian

Etymology

Onomatopoeic.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈkokutːɑː/, [ˈko̞kutːɑ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈkokutːɑː/, [ˈko̞ɡ̊utːɑː]
• Rhymes: -okutːɑː
• Hyphenation: ko‧kut‧taa

Verb

kokuttaa

1. (intransitive) to knock
   • 1936, N. A. Iljin and V. I. Junus, Bukvari iƶoroin șkouluja vart, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 58:

     Varraa, varraa lapset tulloot, șkoulun uksee kokuttaat.

     Early, early the children go out, they knock on the school's door.

Conjugation

Conjugation of kokuttaa (type 2/kirjuttaa, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	kokutan	en kokuta	1st singular	oon kokuttant, oon kokuttanut	en oo kokuttant, en oo kokuttanut
2nd singular	kokutat	et kokuta	2nd singular	oot kokuttant, oot kokuttanut	et oo kokuttant, et oo kokuttanut
3rd singular	kokuttaa	ei kokuta	3rd singular	ono kokuttant, ono kokuttanut	ei oo kokuttant, ei oo kokuttanut
1st plural	kokutamma	emmä kokuta	1st plural	oomma kokuttanneet	emmä oo kokuttanneet
2nd plural	kokutatta	että kokuta	2nd plural	ootta kokuttanneet	että oo kokuttanneet
3rd plural	kokuttaat1), kokuttavat2), kokutettaa	evät kokuta	3rd plural	ovat kokuttanneet	evät oo kokuttanneet
impersonal	kokutettaa	ei kokuteta	impersonal	ono kokutettu	ei oo kokutettu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	kokutin	en kokuttant, en kokuttanut	1st singular	olin kokuttant, olin kokuttanut	en olt kokuttant, en olt kokuttanut
2nd singular	kokutit	et kokuttant, et kokuttanut	2nd singular	olit kokuttant, olit kokuttanut	et olt kokuttant, et olt kokuttanut
3rd singular	kokutti	ei kokuttant, ei kokuttanut	3rd singular	oli kokuttant, oli kokuttanut	ei olt kokuttant, ei olt kokuttanut
1st plural	kokutimma	emmä kokuttanneet	1st plural	olimma kokuttanneet	emmä olleet kokuttanneet
2nd plural	kokutitta	että kokuttanneet	2nd plural	olitta kokuttanneet	että olleet kokuttanneet
3rd plural	kokuttiit1), kokuttivat2), kokutettii	evät kokuttanneet	3rd plural	olivat kokuttanneet	evät olleet kokuttanneet
impersonal	kokutettii	ei kokutettu	impersonal	oli kokutettu	ei olt kokutettu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	kokuttaisin	en kokuttais	1st singular	olisin kokuttant, olisin kokuttanut	en olis kokuttant, en olis kokuttanut
2nd singular	kokuttaisit, kokuttaist1)	et kokuttais	2nd singular	olisit kokuttant, olisit kokuttanut	et olis kokuttant, et olis kokuttanut
3rd singular	kokuttais	ei kokuttais	3rd singular	olis kokuttant, olis kokuttanut	ei olis kokuttant, ei olis kokuttanut
1st plural	kokuttaisimma	emmä kokuttais	1st plural	olisimma kokuttanneet	emmä olis kokuttanneet
2nd plural	kokuttaisitta	että kokuttais	2nd plural	olisitta kokuttanneet	että olis kokuttanneet
3rd plural	kokuttaisiit1), kokuttaisivat2), kokutettais	evät kokuttais	3rd plural	olisivat kokuttanneet	evät olis kokuttanneet
impersonal	kokutettais	ei kokutettais	impersonal	olis kokutettu	ei olis kokutettu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	kokuta	elä kokuta	2nd singular	oo kokuttant, oo kokuttanut	elä oo kokuttant, elä oo kokuttanut
3rd singular	kokuttakkoo	elköö kokuttako	3rd singular	olkoo kokuttant, olkoo kokuttanut	elköö olko kokuttant, elköö olko kokuttanut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	kokuttakkaa	elkää kokuttako	2nd plural	olkaa kokuttanneet	elkää olko kokuttanneet
3rd plural	kokuttakkoot	elkööt kokuttako	3rd plural	olkoot kokuttanneet	elkööt olko kokuttanneet
impersonal	kokutettakoo	elköö kokutettako	impersonal	olkoo kokutettu	elköö olko kokutettu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	kokuttanen	en kokuttane
2nd singular	kokuttanet	et kokuttane
3rd singular	kokuttannoo	ei kokuttane
1st plural	kokuttanemma	emmä kokuttane
2nd plural	kokuttanetta	että kokuttane
3rd plural	kokuttannoot	evät kokuttane
impersonal	kokutettanoo	ei kokutettane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		kokuttaa	present	kokuttava	kokutettava
2nd	inessive	kokuttaes	past	kokuttant, kokuttanut	kokutettu
	instructive	kokuttaen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (kokuttakkaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative, or -kse to the potential. ***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	kokuttammaa
	inessive	kokuttamas
	elative	kokuttamast
	abessive	kokuttamata
4th	nominative	kokuttammiin
	partitive	kokuttamista, kokuttamist

Synonyms

• koputtaa, kokkia

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 181