kokonaisvaltainen

kokonaisvaltainen

Finnish

Etymology

kokonais- +‎ valta +‎ -inen. Coined by Ohto Oksala in 1936.[1]

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkokonɑi̯sˌʋɑltɑi̯nen/, [ˈko̞ko̞nɑi̯s̠ˌʋɑlt̪ɑi̯ne̞n]
• Rhymes: -ɑltɑinen
• Syllabification^(key): ko‧ko‧nais‧val‧tai‧nen

Adjective

kokonaisvaltainen (comparative kokonaisvaltaisempi, superlative kokonaisvaltaisin)

1. All-encompassing, comprehensive, integrated, holistic.

Declension

Inflection of kokonaisvaltainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		kokonaisvaltainen	kokonaisvaltaiset
genitive		kokonaisvaltaisen	kokonaisvaltaisten kokonaisvaltaisien
partitive		kokonaisvaltaista	kokonaisvaltaisia
illative		kokonaisvaltaiseen	kokonaisvaltaisiin
		singular	plural
nominative		kokonaisvaltainen	kokonaisvaltaiset
accusative	nom.	kokonaisvaltainen	kokonaisvaltaiset
	gen.	kokonaisvaltaisen
genitive		kokonaisvaltaisen	kokonaisvaltaisten kokonaisvaltaisien
partitive		kokonaisvaltaista	kokonaisvaltaisia
inessive		kokonaisvaltaisessa	kokonaisvaltaisissa
elative		kokonaisvaltaisesta	kokonaisvaltaisista
illative		kokonaisvaltaiseen	kokonaisvaltaisiin
adessive		kokonaisvaltaisella	kokonaisvaltaisilla
ablative		kokonaisvaltaiselta	kokonaisvaltaisilta
allative		kokonaisvaltaiselle	kokonaisvaltaisille
essive		kokonaisvaltaisena	kokonaisvaltaisina
translative		kokonaisvaltaiseksi	kokonaisvaltaisiksi
instructive		—	kokonaisvaltaisin
abessive		kokonaisvaltaisetta	kokonaisvaltaisitta
comitative		—	kokonaisvaltaisine

Possessive forms of kokonaisvaltainen (type nainen)
Rare. Only used with substantive adjectives.
possessor	singular	plural
1st person	kokonaisvaltaiseni	kokonaisvaltaisemme
2nd person	kokonaisvaltaisesi	kokonaisvaltaisenne
3rd person	kokonaisvaltaisensa

Derived terms

• kokonaisvaltaisesti
• kokonaisvaltaisuus

References

1. Heikkinen, Vesa, editor (2017), “Sanoin saavutettu: 1930-luku”, in Sanoin saavutettu ‒ satavuotias Suomi‎ (in Finnish), Kotimaisten kielten keskus