kirjakeeli
Ingrian
Etymology
From kirja (“book”) + keeli (“language”). Akin to Finnish kirjakieli and Estonian kirjakeel.
Pronunciation
- (Ala-Laukaa, Soikkola) IPA(key): /ˈkirjɑˌkeːli/
- (Ylä-Laukaa) IPA(key): /ˈkirjɑˌkiːli/ (phonemic spelling: kirjakiili)
Noun
kirjakeeli (genitive kirjakeelen, partitive kirjaakeeltä)
- literary language
Declension
| Declension of kirjakeeli (type 5/keeli, no gradation) | ||
|---|---|---|
| singular | plural | |
| nominative | kirjakeeli | kirjakeelet |
| genitive | kirjakeelen | kirjakeeliin |
| partitive | kirjakeeltä | kirjakeeliä |
| illative | kirjakeelee | kirjakeelii |
| inessive | kirjakeelees | kirjakeeliis |
| elative | kirjakeelest | kirjakeelist |
| allative | kirjakeelelle | kirjakeelille |
| adessive | kirjakeeleel | kirjakeeliil |
| ablative | kirjakeelelt | kirjakeelilt |
| translative | kirjakeeleks | kirjakeeliks |
| essive | kirjakeelennä, kirjakeeleen | kirjakeelinnä, kirjakeeliin |
| exessive1) | kirjakeelent | kirjakeelint |
| 1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) | ||
References
- V. I. Junus (1936) Iƶoran Keelen Grammatikka, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva