kiistaton

kiistaton

Finnish

Etymology

kiista +‎ -ton

Pronunciation

• Hyphenation: kiis‧ta‧ton
• IPA^(key): [ˈkiːstɑton]

Adjective

kiistaton (comparative kiistattomampi, superlative kiistattomin)

1. undisputed, indisputable, undisputable, incontrovertible, irrefutable

   Hän on suomalaisen musiikin kiistaton kuningatar.

   She is the undisputed queen of Finnish music.

Declension

Inflection of kiistaton (Kotus type 34/onneton, tt-t gradation)
nominative		kiistaton	kiistattomat
genitive		kiistattoman	kiistattomien
partitive		kiistatonta	kiistattomia
illative		kiistattomaan	kiistattomiin
		singular	plural
nominative		kiistaton	kiistattomat
accusative	nom.	kiistaton	kiistattomat
	gen.	kiistattoman
genitive		kiistattoman	kiistattomien kiistatontenrare
partitive		kiistatonta	kiistattomia
inessive		kiistattomassa	kiistattomissa
elative		kiistattomasta	kiistattomista
illative		kiistattomaan	kiistattomiin
adessive		kiistattomalla	kiistattomilla
ablative		kiistattomalta	kiistattomilta
allative		kiistattomalle	kiistattomille
essive		kiistattomana	kiistattomina
translative		kiistattomaksi	kiistattomiksi
instructive		—	kiistattomin
abessive		kiistattomatta	kiistattomitta
comitative		—	kiistattomine

Derived terms

• kiistattomasti

Anagrams

• kanotisti