kiipeily
Finnish
Etymology
< kiipeillä (“to climb”)
Noun
kiipeily
- climbing (sport)
Declension
| Inflection of kiipeily (Kotus type 2/palvelu, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | kiipeily | kiipeilyt | |
| genitive | kiipeilyn | kiipeilyjen kiipeilyiden kiipeilyitten | |
| partitive | kiipeilyä | kiipeilyjä kiipeilyitä | |
| illative | kiipeilyyn | kiipeilyihin | |
| singular | plural | ||
| nominative | kiipeily | kiipeilyt | |
| accusative | nom. | kiipeily | kiipeilyt |
| gen. | kiipeilyn | ||
| genitive | kiipeilyn | kiipeilyjen kiipeilyiden kiipeilyitten | |
| partitive | kiipeilyä | kiipeilyjä kiipeilyitä | |
| inessive | kiipeilyssä | kiipeilyissä | |
| elative | kiipeilystä | kiipeilyistä | |
| illative | kiipeilyyn | kiipeilyihin | |
| adessive | kiipeilyllä | kiipeilyillä | |
| ablative | kiipeilyltä | kiipeilyiltä | |
| allative | kiipeilylle | kiipeilyille | |
| essive | kiipeilynä | kiipeilyinä | |
| translative | kiipeilyksi | kiipeilyiksi | |
| instructive | — | kiipeilyin | |
| abessive | kiipeilyttä | kiipeilyittä | |
| comitative | — | kiipeilyineen | |
Compounds
- kiipeilyseinä
- seinäkiipeily
- vuorikiipeily