kiipeillä
Finnish
Etymology
From kiivetä + -illä.
Verb
kiipeillä
- To climb (as a hobby or for recreation).
Conjugation
| Inflection of kiipeillä (Kotus type 67/tulla, no gradation) | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| indicative mood | ||||||
| present tense | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | kiipeilen | en kiipeile | 1st sing. | olen kiipeillyt | en ole kiipeillyt | |
| 2nd sing. | kiipeilet | et kiipeile | 2nd sing. | olet kiipeillyt | et ole kiipeillyt | |
| 3rd sing. | kiipeilee | ei kiipeile | 3rd sing. | on kiipeillyt | ei ole kiipeillyt | |
| 1st plur. | kiipeilemme | emme kiipeile | 1st plur. | olemme kiipeilleet | emme ole kiipeilleet | |
| 2nd plur. | kiipeilette | ette kiipeile | 2nd plur. | olette kiipeilleet | ette ole kiipeilleet | |
| 3rd plur. | kiipeilevät | eivät kiipeile | 3rd plur. | ovat kiipeilleet | eivät ole kiipeilleet | |
| passive | kiipeillään | ei kiipeillä | passive | on kiipeilty | ei ole kiipeilty | |
| past tense | pluperfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | kiipeilin | en kiipeillyt | 1st sing. | olin kiipeillyt | en ollut kiipeillyt | |
| 2nd sing. | kiipeilit | et kiipeillyt | 2nd sing. | olit kiipeillyt | et ollut kiipeillyt | |
| 3rd sing. | kiipeili | ei kiipeillyt | 3rd sing. | oli kiipeillyt | ei ollut kiipeillyt | |
| 1st plur. | kiipeilimme | emme kiipeilleet | 1st plur. | olimme kiipeilleet | emme olleet kiipeilleet | |
| 2nd plur. | kiipeilitte | ette kiipeilleet | 2nd plur. | olitte kiipeilleet | ette olleet kiipeilleet | |
| 3rd plur. | kiipeilivät | eivät kiipeilleet | 3rd plur. | olivat kiipeilleet | eivät olleet kiipeilleet | |
| passive | kiipeiltiin | ei kiipeilty | passive | oli kiipeilty | ei ollut kiipeilty | |
| conditional mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | kiipeilisin | en kiipeilisi | 1st sing. | olisin kiipeillyt | en olisi kiipeillyt | |
| 2nd sing. | kiipeilisit | et kiipeilisi | 2nd sing. | olisit kiipeillyt | et olisi kiipeillyt | |
| 3rd sing. | kiipeilisi | ei kiipeilisi | 3rd sing. | olisi kiipeillyt | ei olisi kiipeillyt | |
| 1st plur. | kiipeilisimme | emme kiipeilisi | 1st plur. | olisimme kiipeilleet | emme olisi kiipeilleet | |
| 2nd plur. | kiipeilisitte | ette kiipeilisi | 2nd plur. | olisitte kiipeilleet | ette olisi kiipeilleet | |
| 3rd plur. | kiipeilisivät | eivät kiipeilisi | 3rd plur. | olisivat kiipeilleet | eivät olisi kiipeilleet | |
| passive | kiipeiltäisiin | ei kiipeiltäisi | passive | olisi kiipeilty | ei olisi kiipeilty | |
| imperative mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | — | — | 1st sing. | — | — | |
| 2nd sing. | kiipeile | älä kiipeile | 2nd sing. | ole kiipeillyt | älä ole kiipeillyt | |
| 3rd sing. | kiipeilköön | älköön kiipeilkö | 3rd sing. | olkoon kiipeillyt | älköön olko kiipeillyt | |
| 1st plur. | kiipeilkäämme | älkäämme kiipeilkö | 1st plur. | olkaamme kiipeilleet | älkäämme olko kiipeilleet | |
| 2nd plur. | kiipeilkää | älkää kiipeilkö | 2nd plur. | olkaa kiipeilleet | älkää olko kiipeilleet | |
| 3rd plur. | kiipeilkööt | älkööt kiipeilkö | 3rd plur. | olkoot kiipeilleet | älkööt olko kiipeilleet | |
| passive | kiipeiltäköön | älköön kiipeiltäkö | passive | olkoon kiipeilty | älköön olko kiipeilty | |
| potential mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | kiipeillen | en kiipeille | 1st sing. | lienen kiipeillyt | en liene kiipeillyt | |
| 2nd sing. | kiipeillet | et kiipeille | 2nd sing. | lienet kiipeillyt | et liene kiipeillyt | |
| 3rd sing. | kiipeillee | ei kiipeille | 3rd sing. | lienee kiipeillyt | ei liene kiipeillyt | |
| 1st plur. | kiipeillemme | emme kiipeille | 1st plur. | lienemme kiipeilleet | emme liene kiipeilleet | |
| 2nd plur. | kiipeillette | ette kiipeille | 2nd plur. | lienette kiipeilleet | ette liene kiipeilleet | |
| 3rd plur. | kiipeillevät | eivät kiipeille | 3rd plur. | lienevät kiipeilleet | eivät liene kiipeilleet | |
| passive | kiipeiltäneen | ei kiipeiltäne | passive | lienee kiipeilty | ei liene kiipeilty | |
| Nominal forms | ||||||
| infinitives | participles | |||||
| active | passive | active | passive | |||
| 1st | kiipeillä | present | kiipeilevä | kiipeiltävä | ||
| long 1st2 | kiipeilläkseen | past | kiipeillyt | kiipeilty | ||
| 2nd | inessive1 | kiipeillessä | kiipeiltäessä | agent1, 3 | kiipeilemä | |
| instructive | kiipeillen | — | negative | kiipeilemätön | ||
| 3rd | inessive | kiipeilemässä | — | 1) Usually with a possessive suffix. 2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. | ||
| elative | kiipeilemästä | — | ||||
| illative | kiipeilemään | — | ||||
| adessive | kiipeilemällä | — | ||||
| abessive | kiipeilemättä | — | ||||
| instructive | kiipeilemän | kiipeiltämän | ||||
| 4th | nominative | kiipeileminen | ||||
| partitive | kiipeilemistä | |||||
| 5th2 | kiipeilemäisillään | |||||