kiilakorko
Finnish
Etymology
kiila + korko
Pronunciation
- IPA(key): /ˈkiːlɑˌkorko/, [ˈkiːlɑˌko̞rko̞]
- Rhymes: -orko
- Syllabification: kii‧la‧kor‧ko
Noun
kiilakorko
- wedge heel
Declension
| Inflection of kiilakorko (Kotus type 1/valo, k- gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | kiilakorko | kiilakorot | |
| genitive | kiilakoron | kiilakorkojen | |
| partitive | kiilakorkoa | kiilakorkoja | |
| illative | kiilakorkoon | kiilakorkoihin | |
| singular | plural | ||
| nominative | kiilakorko | kiilakorot | |
| accusative | nom. | kiilakorko | kiilakorot |
| gen. | kiilakoron | ||
| genitive | kiilakoron | kiilakorkojen | |
| partitive | kiilakorkoa | kiilakorkoja | |
| inessive | kiilakorossa | kiilakoroissa | |
| elative | kiilakorosta | kiilakoroista | |
| illative | kiilakorkoon | kiilakorkoihin | |
| adessive | kiilakorolla | kiilakoroilla | |
| ablative | kiilakorolta | kiilakoroilta | |
| allative | kiilakorolle | kiilakoroille | |
| essive | kiilakorkona | kiilakorkoina | |
| translative | kiilakoroksi | kiilakoroiksi | |
| instructive | — | kiilakoroin | |
| abessive | kiilakorotta | kiilakoroitta | |
| comitative | — | kiilakorkoineen | |
| Possessive forms of kiilakorko (type valo) | ||
|---|---|---|
| possessor | singular | plural |
| 1st person | kiilakorkoni | kiilakorkomme |
| 2nd person | kiilakorkosi | kiilakorkonne |
| 3rd person | kiilakorkonsa | |