kiihkoilla
Finnish
Etymology
kiihkota + -illa
Pronunciation
- IPA(key): /ˈkiːhkoi̯lːɑˣ/, [ˈkiːçko̞i̯lːɑ(ʔ)]
- Hyphenation: kiih‧koil‧la
Verb
kiihkoilla
- (intransitive) to be zealous or obsessed
Conjugation
| Inflection of kiihkoilla (Kotus type 67/tulla, no gradation) | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| indicative mood | ||||||
| present tense | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | kiihkoilen | en kiihkoile | 1st sing. | olen kiihkoillut | en ole kiihkoillut | |
| 2nd sing. | kiihkoilet | et kiihkoile | 2nd sing. | olet kiihkoillut | et ole kiihkoillut | |
| 3rd sing. | kiihkoilee | ei kiihkoile | 3rd sing. | on kiihkoillut | ei ole kiihkoillut | |
| 1st plur. | kiihkoilemme | emme kiihkoile | 1st plur. | olemme kiihkoilleet | emme ole kiihkoilleet | |
| 2nd plur. | kiihkoilette | ette kiihkoile | 2nd plur. | olette kiihkoilleet | ette ole kiihkoilleet | |
| 3rd plur. | kiihkoilevat | eivät kiihkoile | 3rd plur. | ovat kiihkoilleet | eivät ole kiihkoilleet | |
| passive | kiihkoillaan | ei kiihkoilla | passive | on kiihkoiltu | ei ole kiihkoiltu | |
| past tense | pluperfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | kiihkoilin | en kiihkoillut | 1st sing. | olin kiihkoillut | en ollut kiihkoillut | |
| 2nd sing. | kiihkoilit | et kiihkoillut | 2nd sing. | olit kiihkoillut | et ollut kiihkoillut | |
| 3rd sing. | kiihkoili | ei kiihkoillut | 3rd sing. | oli kiihkoillut | ei ollut kiihkoillut | |
| 1st plur. | kiihkoilimme | emme kiihkoilleet | 1st plur. | olimme kiihkoilleet | emme olleet kiihkoilleet | |
| 2nd plur. | kiihkoilitte | ette kiihkoilleet | 2nd plur. | olitte kiihkoilleet | ette olleet kiihkoilleet | |
| 3rd plur. | kiihkoilivat | eivät kiihkoilleet | 3rd plur. | olivat kiihkoilleet | eivät olleet kiihkoilleet | |
| passive | kiihkoiltiin | ei kiihkoiltu | passive | oli kiihkoiltu | ei ollut kiihkoiltu | |
| conditional mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | kiihkoilisin | en kiihkoilisi | 1st sing. | olisin kiihkoillut | en olisi kiihkoillut | |
| 2nd sing. | kiihkoilisit | et kiihkoilisi | 2nd sing. | olisit kiihkoillut | et olisi kiihkoillut | |
| 3rd sing. | kiihkoilisi | ei kiihkoilisi | 3rd sing. | olisi kiihkoillut | ei olisi kiihkoillut | |
| 1st plur. | kiihkoilisimme | emme kiihkoilisi | 1st plur. | olisimme kiihkoilleet | emme olisi kiihkoilleet | |
| 2nd plur. | kiihkoilisitte | ette kiihkoilisi | 2nd plur. | olisitte kiihkoilleet | ette olisi kiihkoilleet | |
| 3rd plur. | kiihkoilisivat | eivät kiihkoilisi | 3rd plur. | olisivat kiihkoilleet | eivät olisi kiihkoilleet | |
| passive | kiihkoiltaisiin | ei kiihkoiltaisi | passive | olisi kiihkoiltu | ei olisi kiihkoiltu | |
| imperative mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | — | — | 1st sing. | — | — | |
| 2nd sing. | kiihkoile | älä kiihkoile | 2nd sing. | ole kiihkoillut | älä ole kiihkoillut | |
| 3rd sing. | kiihkoilkoon | älköön kiihkoilko | 3rd sing. | olkoon kiihkoillut | älköön olko kiihkoillut | |
| 1st plur. | kiihkoilkaamme | älkäämme kiihkoilko | 1st plur. | olkaamme kiihkoilleet | älkäämme olko kiihkoilleet | |
| 2nd plur. | kiihkoilkaa | älkää kiihkoilko | 2nd plur. | olkaa kiihkoilleet | älkää olko kiihkoilleet | |
| 3rd plur. | kiihkoilkoot | älkööt kiihkoilko | 3rd plur. | olkoot kiihkoilleet | älkööt olko kiihkoilleet | |
| passive | kiihkoiltakoon | älköön kiihkoiltako | passive | olkoon kiihkoiltu | älköön olko kiihkoiltu | |
| potential mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | kiihkoillen | en kiihkoille | 1st sing. | lienen kiihkoillut | en liene kiihkoillut | |
| 2nd sing. | kiihkoillet | et kiihkoille | 2nd sing. | lienet kiihkoillut | et liene kiihkoillut | |
| 3rd sing. | kiihkoillee | ei kiihkoille | 3rd sing. | lienee kiihkoillut | ei liene kiihkoillut | |
| 1st plur. | kiihkoillemme | emme kiihkoille | 1st plur. | lienemme kiihkoilleet | emme liene kiihkoilleet | |
| 2nd plur. | kiihkoillette | ette kiihkoille | 2nd plur. | lienette kiihkoilleet | ette liene kiihkoilleet | |
| 3rd plur. | kiihkoillevat | eivät kiihkoille | 3rd plur. | lienevät kiihkoilleet | eivät liene kiihkoilleet | |
| passive | kiihkoiltaneen | ei kiihkoiltane | passive | lienee kiihkoiltu | ei liene kiihkoiltu | |
| Nominal forms | ||||||
| infinitives | participles | |||||
| active | passive | active | passive | |||
| 1st | kiihkoilla | present | kiihkoileva | kiihkoiltava | ||
| long 1st2 | kiihkoillakseen | past | kiihkoillut | kiihkoiltu | ||
| 2nd | inessive1 | kiihkoillessa | kiihkoiltaessa | agent1, 3 | kiihkoilema | |
| instructive | kiihkoillen | — | negative | kiihkoilematon | ||
| 3rd | inessive | kiihkoilemassa | — | 1) Usually with a possessive suffix. 2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. | ||
| elative | kiihkoilemasta | — | ||||
| illative | kiihkoilemaan | — | ||||
| adessive | kiihkoilemalla | — | ||||
| abessive | kiihkoilematta | — | ||||
| instructive | kiihkoileman | kiihkoiltaman | ||||
| 4th | nominative | kiihkoileminen | ||||
| partitive | kiihkoilemista | |||||
| 5th2 | kiihkoilemaisillaan | |||||
Noun
kiihkoilla
- Adessive plural form of kiihko.