kielikello
Finnish
Etymology
kieli + kello
Pronunciation
- IPA(key): /ˈkie̯liˌkelːo/, [ˈkie̞̯liˌke̞lːo̞]
- Hyphenation: kie‧li‧kel‧lo
Noun
kielikello
- blabbermouth, tattler, gossiper
Declension
| Inflection of kielikello (Kotus type 1/valo, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | kielikello | kielikellot | |
| genitive | kielikellon | kielikellojen | |
| partitive | kielikelloa | kielikelloja | |
| illative | kielikelloon | kielikelloihin | |
| singular | plural | ||
| nominative | kielikello | kielikellot | |
| accusative | nom. | kielikello | kielikellot |
| gen. | kielikellon | ||
| genitive | kielikellon | kielikellojen | |
| partitive | kielikelloa | kielikelloja | |
| inessive | kielikellossa | kielikelloissa | |
| elative | kielikellosta | kielikelloista | |
| illative | kielikelloon | kielikelloihin | |
| adessive | kielikellolla | kielikelloilla | |
| ablative | kielikellolta | kielikelloilta | |
| allative | kielikellolle | kielikelloille | |
| essive | kielikellona | kielikelloina | |
| translative | kielikelloksi | kielikelloiksi | |
| instructive | — | kielikelloin | |
| abessive | kielikellotta | kielikelloitta | |
| comitative | — | kielikelloineen | |
Synonyms
- juorukello