kelmi
Finnish
Etymology
From Swedish skälm.
Pronunciation
- Rhymes: -elmi
Noun
kelmi
- rogue, rascal, villain
Declension
| Inflection of kelmi (Kotus type 5/risti, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | kelmi | kelmit | |
| genitive | kelmin | kelmien | |
| partitive | kelmiä | kelmejä | |
| illative | kelmiin | kelmeihin | |
| singular | plural | ||
| nominative | kelmi | kelmit | |
| accusative | nom. | kelmi | kelmit |
| gen. | kelmin | ||
| genitive | kelmin | kelmien | |
| partitive | kelmiä | kelmejä | |
| inessive | kelmissä | kelmeissä | |
| elative | kelmistä | kelmeistä | |
| illative | kelmiin | kelmeihin | |
| adessive | kelmillä | kelmeillä | |
| ablative | kelmiltä | kelmeiltä | |
| allative | kelmille | kelmeille | |
| essive | kelminä | kelmeinä | |
| translative | kelmiksi | kelmeiksi | |
| instructive | — | kelmein | |
| abessive | kelmittä | kelmeittä | |
| comitative | — | kelmeineen | |
Anagrams
- kelim