kelliä
Finnish
Etymology
From kell- + -ia; compare kellahtaa, kellistää. Probably a sound-symbolic root.[1]
Pronunciation
- IPA(key): /ˈkelːiæˣ/, [ˈke̞lːiæ(ʔ)]
- Rhymes: -elːiæ
- Syllabification(key): kel‧li‧ä
Verb
kelliä
- (intransitive) to loll, sprawl
Conjugation
| Inflection of kelliä (Kotus type 61/sallia, no gradation) | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| indicative mood | ||||||
| present tense | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | kellin | en kelli | 1st sing. | olen kellinyt | en ole kellinyt | |
| 2nd sing. | kellit | et kelli | 2nd sing. | olet kellinyt | et ole kellinyt | |
| 3rd sing. | kellii | ei kelli | 3rd sing. | on kellinyt | ei ole kellinyt | |
| 1st plur. | kellimme | emme kelli | 1st plur. | olemme kellineet | emme ole kellineet | |
| 2nd plur. | kellitte | ette kelli | 2nd plur. | olette kellineet | ette ole kellineet | |
| 3rd plur. | kellivät | eivät kelli | 3rd plur. | ovat kellineet | eivät ole kellineet | |
| passive | kellitään | ei kellitä | passive | on kellitty | ei ole kellitty | |
| past tense | pluperfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | kellin | en kellinyt | 1st sing. | olin kellinyt | en ollut kellinyt | |
| 2nd sing. | kellit | et kellinyt | 2nd sing. | olit kellinyt | et ollut kellinyt | |
| 3rd sing. | kelli | ei kellinyt | 3rd sing. | oli kellinyt | ei ollut kellinyt | |
| 1st plur. | kellimme | emme kellineet | 1st plur. | olimme kellineet | emme olleet kellineet | |
| 2nd plur. | kellitte | ette kellineet | 2nd plur. | olitte kellineet | ette olleet kellineet | |
| 3rd plur. | kellivät | eivät kellineet | 3rd plur. | olivat kellineet | eivät olleet kellineet | |
| passive | kellittiin | ei kellitty | passive | oli kellitty | ei ollut kellitty | |
| conditional mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | kellisin | en kellisi | 1st sing. | olisin kellinyt | en olisi kellinyt | |
| 2nd sing. | kellisit | et kellisi | 2nd sing. | olisit kellinyt | et olisi kellinyt | |
| 3rd sing. | kellisi | ei kellisi | 3rd sing. | olisi kellinyt | ei olisi kellinyt | |
| 1st plur. | kellisimme | emme kellisi | 1st plur. | olisimme kellineet | emme olisi kellineet | |
| 2nd plur. | kellisitte | ette kellisi | 2nd plur. | olisitte kellineet | ette olisi kellineet | |
| 3rd plur. | kellisivät | eivät kellisi | 3rd plur. | olisivat kellineet | eivät olisi kellineet | |
| passive | kellittäisiin | ei kellittäisi | passive | olisi kellitty | ei olisi kellitty | |
| imperative mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | — | — | 1st sing. | — | — | |
| 2nd sing. | kelli | älä kelli | 2nd sing. | ole kellinyt | älä ole kellinyt | |
| 3rd sing. | kelliköön | älköön kellikö | 3rd sing. | olkoon kellinyt | älköön olko kellinyt | |
| 1st plur. | kellikäämme | älkäämme kellikö | 1st plur. | olkaamme kellineet | älkäämme olko kellineet | |
| 2nd plur. | kellikää | älkää kellikö | 2nd plur. | olkaa kellineet | älkää olko kellineet | |
| 3rd plur. | kellikööt | älkööt kellikö | 3rd plur. | olkoot kellineet | älkööt olko kellineet | |
| passive | kellittäköön | älköön kellittäkö | passive | olkoon kellitty | älköön olko kellitty | |
| potential mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | kellinen | en kelline | 1st sing. | lienen kellinyt | en liene kellinyt | |
| 2nd sing. | kellinet | et kelline | 2nd sing. | lienet kellinyt | et liene kellinyt | |
| 3rd sing. | kellinee | ei kelline | 3rd sing. | lienee kellinyt | ei liene kellinyt | |
| 1st plur. | kellinemme | emme kelline | 1st plur. | lienemme kellineet | emme liene kellineet | |
| 2nd plur. | kellinette | ette kelline | 2nd plur. | lienette kellineet | ette liene kellineet | |
| 3rd plur. | kellinevät | eivät kelline | 3rd plur. | lienevät kellineet | eivät liene kellineet | |
| passive | kellittäneen | ei kellittäne | passive | lienee kellitty | ei liene kellitty | |
| Nominal forms | ||||||
| infinitives | participles | |||||
| active | passive | active | passive | |||
| 1st | kelliä | present | kellivä | kellittävä | ||
| long 1st2 | kelliäkseen | past | kellinyt | kellitty | ||
| 2nd | inessive1 | kelliessä | kellittäessä | agent1, 3 | kellimä | |
| instructive | kellien | — | negative | kellimätön | ||
| 3rd | inessive | kellimässä | — | 1) Usually with a possessive suffix. 2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. | ||
| elative | kellimästä | — | ||||
| illative | kellimään | — | ||||
| adessive | kellimällä | — | ||||
| abessive | kellimättä | — | ||||
| instructive | kellimän | kellittämän | ||||
| 4th | nominative | kelliminen | ||||
| partitive | kellimistä | |||||
| 5th2 | kellimäisillään | |||||
Synonyms
- kölliä
- köllötellä
References
- Itkonen, Erkki; Kulonen, Ulla-Maija, editors (1992–2000) Suomen sanojen alkuperä [The origin of Finnish words] (in Finnish), [note: linked online version also includes some other etymological sources], Helsinki: Institute for the Languages of Finland/Finnish Literature Society, →ISBN
Anagrams
- keillä, käille