karttelu
Finnish
Etymology
kartella + -u
Pronunciation
- IPA(key): /ˈkɑrtːelu/, [ˈkɑrt̪ːe̞lu]
- Rhymes: -ɑrtːelu
- Syllabification: kart‧te‧lu
Noun
karttelu
- avoiding (continuously)
Declension
| Inflection of karttelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | karttelu | karttelut | |
| genitive | karttelun | karttelujen kartteluiden kartteluitten | |
| partitive | karttelua | kartteluja kartteluita | |
| illative | kartteluun | kartteluihin | |
| singular | plural | ||
| nominative | karttelu | karttelut | |
| accusative | nom. | karttelu | karttelut |
| gen. | karttelun | ||
| genitive | karttelun | karttelujen kartteluiden kartteluitten | |
| partitive | karttelua | kartteluja kartteluita | |
| inessive | karttelussa | kartteluissa | |
| elative | karttelusta | kartteluista | |
| illative | kartteluun | kartteluihin | |
| adessive | karttelulla | kartteluilla | |
| ablative | karttelulta | kartteluilta | |
| allative | karttelulle | kartteluille | |
| essive | kartteluna | kartteluina | |
| translative | kartteluksi | kartteluiksi | |
| instructive | — | kartteluin | |
| abessive | karttelutta | kartteluitta | |
| comitative | — | kartteluineen | |
| Possessive forms of karttelu (type palvelu) | ||
|---|---|---|
| possessor | singular | plural |
| 1st person | kartteluni | karttelumme |
| 2nd person | karttelusi | karttelunne |
| 3rd person | karttelunsa | |