karikko
Finnish
Etymology
From kari (“rock”) + -ikko.
Noun
karikko
- A group of underwater rocks.
Declension
| Inflection of karikko (Kotus type 4/laatikko, kk-k gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | karikko | karikot | |
| genitive | karikon | karikkojen karikoiden karikoitten | |
| partitive | karikkoa | karikkoja karikoita | |
| illative | karikkoon | karikkoihin karikoihin | |
| singular | plural | ||
| nominative | karikko | karikot | |
| accusative | nom. | karikko | karikot |
| gen. | karikon | ||
| genitive | karikon | karikkojen karikoiden karikoitten | |
| partitive | karikkoa | karikkoja karikoita | |
| inessive | karikossa | karikoissa | |
| elative | karikosta | karikoista | |
| illative | karikkoon | karikkoihin karikoihin | |
| adessive | karikolla | karikoilla | |
| ablative | karikolta | karikoilta | |
| allative | karikolle | karikoille | |
| essive | karikkona | karikkoina | |
| translative | karikoksi | karikoiksi | |
| instructive | — | karikoin | |
| abessive | karikotta | karikoitta | |
| comitative | — | karikkoineen | |