karaisu
Finnish
Etymology
karaista + -u
Pronunciation
- IPA(key): /ˈkɑrɑi̯su/, [ˈkɑrɑi̯s̠u]
- Rhymes: -ɑrɑisu
- Syllabification: ka‧rai‧su
Noun
karaisu
- hardening, steeling
- quenching
Declension
Inflection of karaisu (Kotus type 2/palvelu, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | karaisu | karaisut | |
genitive | karaisun | karaisujen karaisuiden karaisuitten | |
partitive | karaisua | karaisuja karaisuita | |
illative | karaisuun | karaisuihin | |
singular | plural | ||
nominative | karaisu | karaisut | |
accusative | nom. | karaisu | karaisut |
gen. | karaisun | ||
genitive | karaisun | karaisujen karaisuiden karaisuitten | |
partitive | karaisua | karaisuja karaisuita | |
inessive | karaisussa | karaisuissa | |
elative | karaisusta | karaisuista | |
illative | karaisuun | karaisuihin | |
adessive | karaisulla | karaisuilla | |
ablative | karaisulta | karaisuilta | |
allative | karaisulle | karaisuille | |
essive | karaisuna | karaisuina | |
translative | karaisuksi | karaisuiksi | |
instructive | — | karaisuin | |
abessive | karaisutta | karaisuitta | |
comitative | — | karaisuineen |
Possessive forms of karaisu (type palvelu) | ||
---|---|---|
possessor | singular | plural |
1st person | karaisuni | karaisumme |
2nd person | karaisusi | karaisunne |
3rd person | karaisunsa |