kansoittua
Finnish
Etymology
Passive aspect of the verb kansoittaa (“to populate”), from kansa (“people”).
Verb
kansoittua
- (intransitive) to be populated (with people)
Conjugation
| Inflection of kansoittua (Kotus type 52/sanoa, tt-t gradation) | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| indicative mood | ||||||
| present tense | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | kansoitun | en kansoitu | 1st sing. | olen kansoittunut | en ole kansoittunut | |
| 2nd sing. | kansoitut | et kansoitu | 2nd sing. | olet kansoittunut | et ole kansoittunut | |
| 3rd sing. | kansoittuu | ei kansoitu | 3rd sing. | on kansoittunut | ei ole kansoittunut | |
| 1st plur. | kansoitumme | emme kansoitu | 1st plur. | olemme kansoittuneet | emme ole kansoittuneet | |
| 2nd plur. | kansoitutte | ette kansoitu | 2nd plur. | olette kansoittuneet | ette ole kansoittuneet | |
| 3rd plur. | kansoittuvat | eivät kansoitu | 3rd plur. | ovat kansoittuneet | eivät ole kansoittuneet | |
| passive | kansoitutaan | ei kansoituta | passive | on kansoituttu | ei ole kansoituttu | |
| past tense | pluperfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | kansoituin | en kansoittunut | 1st sing. | olin kansoittunut | en ollut kansoittunut | |
| 2nd sing. | kansoituit | et kansoittunut | 2nd sing. | olit kansoittunut | et ollut kansoittunut | |
| 3rd sing. | kansoittui | ei kansoittunut | 3rd sing. | oli kansoittunut | ei ollut kansoittunut | |
| 1st plur. | kansoituimme | emme kansoittuneet | 1st plur. | olimme kansoittuneet | emme olleet kansoittuneet | |
| 2nd plur. | kansoituitte | ette kansoittuneet | 2nd plur. | olitte kansoittuneet | ette olleet kansoittuneet | |
| 3rd plur. | kansoittuivat | eivät kansoittuneet | 3rd plur. | olivat kansoittuneet | eivät olleet kansoittuneet | |
| passive | kansoituttiin | ei kansoituttu | passive | oli kansoituttu | ei ollut kansoituttu | |
| conditional mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | kansoittuisin | en kansoittuisi | 1st sing. | olisin kansoittunut | en olisi kansoittunut | |
| 2nd sing. | kansoittuisit | et kansoittuisi | 2nd sing. | olisit kansoittunut | et olisi kansoittunut | |
| 3rd sing. | kansoittuisi | ei kansoittuisi | 3rd sing. | olisi kansoittunut | ei olisi kansoittunut | |
| 1st plur. | kansoittuisimme | emme kansoittuisi | 1st plur. | olisimme kansoittuneet | emme olisi kansoittuneet | |
| 2nd plur. | kansoittuisitte | ette kansoittuisi | 2nd plur. | olisitte kansoittuneet | ette olisi kansoittuneet | |
| 3rd plur. | kansoittuisivat | eivät kansoittuisi | 3rd plur. | olisivat kansoittuneet | eivät olisi kansoittuneet | |
| passive | kansoituttaisiin | ei kansoituttaisi | passive | olisi kansoituttu | ei olisi kansoituttu | |
| imperative mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | — | — | 1st sing. | — | — | |
| 2nd sing. | kansoitu | älä kansoitu | 2nd sing. | ole kansoittunut | älä ole kansoittunut | |
| 3rd sing. | kansoittukoon | älköön kansoittuko | 3rd sing. | olkoon kansoittunut | älköön olko kansoittunut | |
| 1st plur. | kansoittukaamme | älkäämme kansoittuko | 1st plur. | olkaamme kansoittuneet | älkäämme olko kansoittuneet | |
| 2nd plur. | kansoittukaa | älkää kansoittuko | 2nd plur. | olkaa kansoittuneet | älkää olko kansoittuneet | |
| 3rd plur. | kansoittukoot | älkööt kansoittuko | 3rd plur. | olkoot kansoittuneet | älkööt olko kansoittuneet | |
| passive | kansoituttakoon | älköön kansoituttako | passive | olkoon kansoituttu | älköön olko kansoituttu | |
| potential mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | kansoittunen | en kansoittune | 1st sing. | lienen kansoittunut | en liene kansoittunut | |
| 2nd sing. | kansoittunet | et kansoittune | 2nd sing. | lienet kansoittunut | et liene kansoittunut | |
| 3rd sing. | kansoittunee | ei kansoittune | 3rd sing. | lienee kansoittunut | ei liene kansoittunut | |
| 1st plur. | kansoittunemme | emme kansoittune | 1st plur. | lienemme kansoittuneet | emme liene kansoittuneet | |
| 2nd plur. | kansoittunette | ette kansoittune | 2nd plur. | lienette kansoittuneet | ette liene kansoittuneet | |
| 3rd plur. | kansoittunevat | eivät kansoittune | 3rd plur. | lienevät kansoittuneet | eivät liene kansoittuneet | |
| passive | kansoituttaneen | ei kansoituttane | passive | lienee kansoituttu | ei liene kansoituttu | |
| Nominal forms | ||||||
| infinitives | participles | |||||
| active | passive | active | passive | |||
| 1st | kansoittua | present | kansoittuva | kansoituttava | ||
| long 1st2 | kansoittuakseen | past | kansoittunut | kansoituttu | ||
| 2nd | inessive1 | kansoittuessa | kansoituttaessa | agent1, 3 | kansoittuma | |
| instructive | kansoittuen | — | negative | kansoittumaton | ||
| 3rd | inessive | kansoittumassa | — | 1) Usually with a possessive suffix. 2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. | ||
| elative | kansoittumasta | — | ||||
| illative | kansoittumaan | — | ||||
| adessive | kansoittumalla | — | ||||
| abessive | kansoittumatta | — | ||||
| instructive | kansoittuman | kansoituttaman | ||||
| 4th | nominative | kansoittuminen | ||||
| partitive | kansoittumista | |||||
| 5th2 | kansoittumaisillaan | |||||