kansanperinteentutkija

kansanperinteentutkija

Finnish

Etymology

kansanperinteen +‎ tutkija

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkɑnsɑnˌperinteːnˌtutkijɑ/, [ˈkɑns̠ɑmˌpe̞rin̪t̪e̞ːnˌt̪ut̪kijɑ]
• Rhymes: -utkijɑ
• Syllabification: kan‧san‧pe‧rin‧teen‧tut‧ki‧ja

Noun

kansanperinteentutkija

1. folklorist; one who studies folklore

Declension

Inflection of kansanperinteentutkija (Kotus type 12/kulkija, no gradation)
nominative		kansanperinteentutkija	kansanperinteentutkijat
genitive		kansanperinteentutkijan	kansanperinteentutkijoiden kansanperinteentutkijoitten
partitive		kansanperinteentutkijaa	kansanperinteentutkijoita
illative		kansanperinteentutkijaan	kansanperinteentutkijoihin
		singular	plural
nominative		kansanperinteentutkija	kansanperinteentutkijat
accusative	nom.	kansanperinteentutkija	kansanperinteentutkijat
	gen.	kansanperinteentutkijan
genitive		kansanperinteentutkijan	kansanperinteentutkijoiden kansanperinteentutkijoitten kansanperinteentutkijainrare
partitive		kansanperinteentutkijaa	kansanperinteentutkijoita
inessive		kansanperinteentutkijassa	kansanperinteentutkijoissa
elative		kansanperinteentutkijasta	kansanperinteentutkijoista
illative		kansanperinteentutkijaan	kansanperinteentutkijoihin
adessive		kansanperinteentutkijalla	kansanperinteentutkijoilla
ablative		kansanperinteentutkijalta	kansanperinteentutkijoilta
allative		kansanperinteentutkijalle	kansanperinteentutkijoille
essive		kansanperinteentutkijana	kansanperinteentutkijoina
translative		kansanperinteentutkijaksi	kansanperinteentutkijoiksi
instructive		—	kansanperinteentutkijoin
abessive		kansanperinteentutkijatta	kansanperinteentutkijoitta
comitative		—	kansanperinteentutkijoineen

Possessive forms of kansanperinteentutkija (type kulkija)
possessor	singular	plural
1st person	kansanperinteentutkijani	kansanperinteentutkijamme
2nd person	kansanperinteentutkijasi	kansanperinteentutkijanne
3rd person	kansanperinteentutkijansa