kanittaminen
Finnish
Etymology
kanittaa + -minen
Pronunciation
- IPA(key): /ˈkɑnitːɑminen/, [ˈkɑnit̪ːɑˌmine̞n]
- Rhymes: -inen
- Hyphenation: ka‧nit‧ta‧mi‧nen
Noun
kanittaminen
- pawning
- catching, snagging, sticking, tangling
Declension
| Inflection of kanittaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | kanittaminen | kanittamiset | |
| genitive | kanittamisen | kanittamisten kanittamisien | |
| partitive | kanittamista | kanittamisia | |
| illative | kanittamiseen | kanittamisiin | |
| singular | plural | ||
| nominative | kanittaminen | kanittamiset | |
| accusative | nom. | kanittaminen | kanittamiset |
| gen. | kanittamisen | ||
| genitive | kanittamisen | kanittamisten kanittamisien | |
| partitive | kanittamista | kanittamisia | |
| inessive | kanittamisessa | kanittamisissa | |
| elative | kanittamisesta | kanittamisista | |
| illative | kanittamiseen | kanittamisiin | |
| adessive | kanittamisella | kanittamisilla | |
| ablative | kanittamiselta | kanittamisilta | |
| allative | kanittamiselle | kanittamisille | |
| essive | kanittamisena | kanittamisina | |
| translative | kanittamiseksi | kanittamisiksi | |
| instructive | — | kanittamisin | |
| abessive | kanittamisetta | kanittamisitta | |
| comitative | — | kanittamisineen | |
| Possessive forms of kanittaminen (type nainen) | ||
|---|---|---|
| possessor | singular | plural |
| 1st person | kanittamiseni | kanittamisemme |
| 2nd person | kanittamisesi | kanittamisenne |
| 3rd person | kanittamisensa | |
Verb
kanittaminen
- nominative of fourth infinitive of kanittaa