kaivauslupa
Finnish
Etymology
kaivaus + lupa
Pronunciation
- IPA(key): /ˈkɑi̯ʋɑu̯sˌlupɑ/, [ˈkɑi̯ʋɑu̯s̠ˌlupɑ]
- Hyphenation: kai‧vaus‧lu‧pa
Noun
kaivauslupa
- (archaeology) excavation permit
Declension
Inflection of kaivauslupa (Kotus type 10/koira, p-v gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | kaivauslupa | kaivausluvat | |
genitive | kaivausluvan | kaivauslupien | |
partitive | kaivauslupaa | kaivauslupia | |
illative | kaivauslupaan | kaivauslupiin | |
singular | plural | ||
nominative | kaivauslupa | kaivausluvat | |
accusative | nom. | kaivauslupa | kaivausluvat |
gen. | kaivausluvan | ||
genitive | kaivausluvan | kaivauslupien kaivauslupainrare | |
partitive | kaivauslupaa | kaivauslupia | |
inessive | kaivausluvassa | kaivausluvissa | |
elative | kaivausluvasta | kaivausluvista | |
illative | kaivauslupaan | kaivauslupiin | |
adessive | kaivausluvalla | kaivausluvilla | |
ablative | kaivausluvalta | kaivausluvilta | |
allative | kaivausluvalle | kaivausluville | |
essive | kaivauslupana | kaivauslupina | |
translative | kaivausluvaksi | kaivausluviksi | |
instructive | — | kaivausluvin | |
abessive | kaivausluvatta | kaivausluvitta | |
comitative | — | kaivauslupineen |